Haku kääntäjäresidenssiin Helsinkiin maaliskuuksi 2022 alkanut

FILIn residenssiohjelma on perustettu ulkomailla asuvien ammattilaisten käännöstyöskentelyn tukemiseksi. Ohjelma kattaa osan matkakuluista* , majoituksen ja stipendin (300 €). Residenssiaika on kolme viikkoa.

Vuoden 2022 kääntäjäresidenssi alkaa maanantaina 28.2. ja päättyy sunnuntaina 20.3.
Residenssiin voi hakea 1.–19.12.2021 (klo 23.59 Suomen aikaa). Valinnoista ilmoitetaan viimeistään 23.12.2021.

*) Residenssiohjelma kattaa osan matkakuluista: lähialueilta (Ruotsi, Venäjä, Viro) enintään 150 euroa, muista Euroopan maista enintään 350 euroa ja muualta maailmasta enintään 700 euroa.

HAKULOMAKE (1.–19.12.2021)

 

Lue lisää: https://fili.fi/kaantajille/kaantajaresidenssi/

Haku FILIn kääntäjien mentorointiohjelmaan 2022 on alkanut

Mentorointiohjelma on tarkoitettu uransa alussa oleville kääntäjille, jolla ei ole vielä kovin paljon kokemusta kääntämisestä suomesta omalle äidinkielelleen.

Hakuaika mentorointiin on 22.11.–12.12.2021.

Hakulomake (sulkeutuu 12.12. klo 23.59 Suomen aikaa)

Ohjelmaan valituille mentoripareille järjestetään yhteinen aloitusseminaari Zoom-videoyhteydellä  helmikuussa 2022. Seminaarissa käydään läpi mentorointiohjelman sisältö ja käytännön asioita. Mentorointijakso päättyy lokakuussa Helsingin kirjamessujen yhteydessä järjestettävään päätösseminaariin. Kumpaankin seminaariin osallistuminen on mentorointipareille pakollista.

Valituksi tuleminen edellyttää myös sopivan mentorin löytymistä. Mentoroinnin tavoitteena on tehdä näytekäännösHuom! Ohjelma koskee toistaiseksi vain suomesta kääntäviä.

FILIn kirjanostot / syksy 2021

Tänä vuonna julkaisemme pieniä kirjanostovideoita esitteiden sijaan. Mukana esittelyissä kauno- ja tietokirjallisuutta (1. ja 3. video) sekä lasten- ja nuortenkirjoja (2. video).

 

Suomen kirja-alan uutiskatsaus, lokakuu 2021

Kirjakaupan paluu?

Jos uutisotsikossa esiintyy sana ”kirjakauppa”, sitä seuraavaa verbiä ei tarvitse lukea, sillä aivot jäsentävät sen automaattisesti. ”Suljetaan”, ”lakkautetaan”, ”lopettaa toimintansa”…

Tähän totuttiin viime vuosikymmenellä, kun painettujen kirjojen myynnin voimakas lasku ravisteli perinteisten kirjakauppojen toimintatapoja. Suomessa viikate niitti maakuntakeskusten yksityisiä kirjakauppoja, mutta myös aikoinaan Pohjoismaiden suurimmaksi kirjakaupaksi kasvanut, Helsingin keskustassa sijaitseva Akateemisen kirjakaupan lippulaivamyymälä kutistui varjoksi entisestään.

Viime aikoina trendi on ollut kääntymässä. Syyskuun lopulla Helsingin keskustaan avautunut Rosebud Sivullinen -kirjakauppa on houkuttelevaa nähdä fyysisen kirjan ja kirjakaupan paluun symbolina.

Rosebud Sivullinen -kaupassa saatavilla oleva nimikemäärä nousee syksyn aikana 40 000 kappaleeseen, mikä tekee siitä alallaan Suomen laajimman. Kauppa aikoo järjestää tapahtumia useita kertoja viikossa läpi vuoden, ei vain syksyn ja joulun sesonkiaikoina.

Rosebud nojaa yleiseen kirjallisuuteen, jonka myynti kirjakaupoissa on pysynyt pirteänä.

Itsenäinen toimija

Suomessa kirjojen vähittäiskauppa on keskittynyt kahden suuren kustantamoryhmän käsiin. Ylivoimaisesti suurin on Suomalainen kirjakauppa, joka kuuluu samaan konserniin kuin Otava-kirjankustantamoryhmä useine imprinteineen. Suomalaisen kirjakaupan liikevaihto on reilut sata miljoonaa euroa, ja sillä on kuutisenkymmentä myymälää ympäri Suomen.

Toinen suuri kustantamoryhmä Werner Söderström Osakeyhtiö puolestaan on Bonnierin omistuksessa samoin kuin Suomen toinen useissa kaupungeissa toimiva kirjakauppaketju, viime vuosikymmenen aikana selvästi supistunut Akateeminen kirjakauppa. Bonnier omistaa myös Pohjoismaissa vahvan Adlibris-verkkokirjakaupan.

Rosebud sen sijaan on kustantamoriippumaton, kirja-alan yrittäjän Hannu Paloviidan projekti. Pääomansa kirjakauppojen perustamisen Paloviita sai myytyään perustamansa Like-kustantamon Otavalle 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sivullinen-lippulaivamyymälän lisäksi Rosebudiin kuuluu muutama pienempi myymälä.

Suomalaisten vuoro?

Skandinaavinen rikoskirjallisuus on osoittautunut pitkäkestoiseksi trendiksi. Trendin aloittaneet ruotsalaiset rikoskirjailijat ovat saaneet rinnalleen norjalaisia, tanskalaisia ja islantilaisia tekijöitä, mutta vasta korona-aika tuntuu merkinneen suomalaisen rikoskirjallisuuden laajamittaista esiinmarssia.

Antti Tuomainen on jo usean vuoden ajan saanut kansainvälistä arvostusta omaperäisen humoristisilla rikosromaaneillaan. Max Seeckin tyylipuhtaat trillerit ovat nostaneet kirjailijan kansainvälisille bestseller-listoille. Leena Lehtolaisen ja Matti Röngän kaltaiset tekijät edustavat jo Skandi-rikosbuumin alkuvaiheissa kansainvälistyneitä kirjailijoita.

He ovat saaneet rinnalleen koko joukon tuoreita, vasta muutaman teoksen kirjoittaneita ja saman tien kansainvälisille markkinoille päässeitä kirjailijoita. Arttu Tuominen kirjoittaa trilleribuumissa virkistävän perinteistä poliisiromaania, Elina Backman yhdistää trilleriä viihdyttävään romanssitarinaan, Martta Kaukosen esikoisromaani puolestaan edustaa psykologista trilleriä.

Kustantamon trillerikilpailun kautta esiin tullut A. M. Ollikainen ei ole kirjailijana debytantti, sillä nimimerkki koostuu avioparista Aki ja Milla Ollikainen. Aki Ollikainen on kirjoittanut kriitikoiden kehumaa ja arvostettua kirjallista kaunokirjallisuutta. Hänen romaaninsa Nälkävuosi (White Hunger, kääntäneet Emily Jeremiah & Fleur Jeremiah) ylsi vuonna 2016 Man Booker International -palkinnon pitkälle listalle. Milla Ollikainen on kirjoittamisen ammattilainen, joka toimittajantyönsä ohella on kirjoittanut aiemmin kolme trilleriä. Pariskunnan yhteinen esikoisteos Kontti kytkeytyy tietoisesti Nordic Noir -perinteeseen. Sen käännösoikeudet myytiin tusinaan maahan jo ennen alkuteoksen ilmestymistä.

Suomen kirjallisuusviennin arvo ei romahtanut pandemiasta huolimatta, vaan ylsi mittauskauden toiseksi parhaimpaan tulokseen 2020. Lisätietoja lehdistötiedotteessa ja Kirjallisuusviennin arvo 2020 -selvityksen raportissa: https://fili.fi/kirjallisuusviennin-arvo-ei-romahtanut-pandemiasta-huolimatta/

Storytel osti Aulan

Kustantamokaupat jatkuivat, kun ruotsalainen ääni- ja e-kirjapalvelu Storytel osti vain viisi vuotta sitten perustetun Aula & Co -kustantamon. Jo aiemmin Storytel oli ostanut perinteisiin suuriin suomalaiskustantamoihin kuuluneen Gummeruksen.

Aula & Co:n kustantajilla Niko Aulalla ja Nora Varjamalla on pitkä kokemus suomalaisesta kustannusmaailmasta. Kustantamo on onnistunut haistamaan esimerkiksi holokaustikirjallisuuden (Heather Morris) ja Lucia Berlinin uuden tulemisen.

Storytel on kustantamoiden ostamisen lisäksi perustanut Suomeenkin oman toimituksen. Storytel julkaisee oman brändinsä alla vain palvelun omille käyttäjille saatavilla olevia kirjoja. Osin Storytelin rekrytointienkin myötä suomalaiskustantamoissa on tapahtunut henkilökiertoa editoreiden vaihtaessa talosta toiseen.

Toimittaja Karo Hämäläinen

Edellinen katsaus:
Suomen kirja-alan uutiskatsaus / tammikuu 2021

 

Kirjallisuusviennin arvo ei romahtanut pandemiasta huolimatta

Suomen kirjallisuusviennin arvo ylsi vuonna 2020 mittaushistoriansa toiseksi parhaaseen tulokseen. Maailmaa kurittanut pandemia ei vaikuttanut ratkaisevasti kirjallisuusvientiimme, vaikka kirjojen ilmestymistä jouduttiin monissa maissa lykkäämään vallitsevasta tilanteesta johtuen. Suomen kirjallisuusviennin arvo 2020 oli liki 3,6 miljoonaa euroa, josta laskua edelliseen vuoteen oli vain noin 4 prosenttia.

Kirjallisuuden vientikeskus FILIn tilaaman selvityksen mukaan kokonaisluvussa ei siis ole suurta muutosta edelliseen vuoteen, mutta vaihtelua kirjallisuuslajien välillä on. Lähes puolet vientituloista (48 %) koostui kaunokirjallisuudesta, joka nousi tällä mittauskaudella ohi lasten- ja nuortenkirjallisuuden (40 %). Heilahteluja selittää kuitenkin yhdenkin kirjan menestys, sen verran pienistä kokonaisluvuista on kyse.

Suomalaisen kirjallisuuden käännösoikeuksia myytiin lähes 50 maahan viime vuonna. Bruttotuloista valtaosa, liki kolmannes (32 %) tuli kuitenkin englanninkielisestä maailmasta. Tämä osoittaa hyvin konkreettisella tavalla englanninkielisen kustannusmaailman merkityksen ja sen, miksi siihen on haluttu panostaa: markkinat ovat sekä lukijakunnan koon että taloudellisen vaikutuksensa vuoksi merkittävät ja siksi tavoiteltavat.

Toisaalta luvut osoittavat, kuinka rahavirrat muodostuvat sangen pienistä puroista, sillä viisi suurinta kielialuetta muodostaa yli puolet tuloista siten, että kaikki muut maat kattavat yhdessä jopa 44 %.

Kirjallisuusvienti on ammattimaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vientitulot vakiintuneet nyt liki kolminkertaisiksi siitä, mitä ne olivat mittauskauden alussa (2011). Todellisuudessa luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä selvitykseen ei saada tietoja monista suomalaiskirjailijoista, joita edustaa ulkomainen agentuuri.

”Seuraava tavoitteemme on tietysti kasvattaa kirjallisuusvientimme tulovirtaa taas uudelle tasolle. Nykytilanteeseen on päästy määrätietoisella työllä, joten ei ole mitään estettä sille, ettemmekö voisi vielä viisinkertaistaa lukua. Tämä vaatii valtiovallalta satsauksia, kirja-alalta halua panostaa vientiin sekä resursseja agentuureillemme,” visioi Tiia Strandén, Kirjallisuuden vientikeskus FILIn johtaja.

Kirjallisuusviennin arvo 2020 -selvityksen on toteuttanut Kirjallisuuden vientikeskus FILIn toimeksiannosta Katri Salmenoja.

Linkki selvitykseen (pdf, aukeaa uuteen ikkunaan)

Lisätiedot: Kirjallisuuden vientikeskus FILI
Tiia Strandén, johtaja, puh. +358 (0)40 5820 975,
Silja Hakulinen, tiedottaja, puh +358 (0)40 534 7526,

Haku lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntäjien koulutukseen on alkanut

Kirjallisuuden vientikeskus FILI järjestää lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntäjien koulutuksen 28.11.–3.12.2021 Helsingissä ja Tampereella.

Koulutukseen voivat hakea sekä aloittelevat että kokeneet kääntäjät, jotka kääntävät suomesta muille kielille.

Koulutus sisältää mm. luentoja, ennakkotehtävien käsittelyä työpajoissa sekä tapaamisia kirjailijoiden ja muiden kääntäjien kanssa. Lisäksi vieraillaan esimerkiksi Lastenkirjainstituutissa Tampereella.

Koulutus on maksuton, FILI kustantaa osallistujien majoituksen ja maksaa matkakorvauksen ulkomailta tuleville kääntäjille.

Koulutuksen vetäjinä toimivat kääntäjät Johanna Kuningas ja Janina Orlov.

Hakuaika on 1.10.–15.10.2021. Valintapäätöksistä ilmoitetaan viimeistään 19.10.2021.

Koulutukseen haetaan sähköisellä hakulomakkeella https://fili.gruppo.fi/online-applications/index.php/921331

Lisätietoja FILIssä antaa Merja Aho

Syksyn hakukierros on alkanut 1. lokakuuta

FILIn tuet ovat jälleen haettavissa 1. lokakuuta lähtien. Kustantajat voivat hakea käännöstukea 1. marraskuuta asti. Tällä hakukierroksella on haettavissa sekä suomennostuki (kauno- ja tietokirjallisuus, suomalalisille kustantajille) että ulkomaisille kustantajille tarkoitettu käännöstuki suomalaisen kirjallisuuden kääntämiseen muille kielille (käännökset suomesta, suomenruotsista ja saamesta).

Hakuohjeet
Sähköinen hakulomake

 

Frankfurtin kirjamessut 2021

FILI osallistuu Frankfurtin kirjamessuille 20.–22.10.2021. FILIn ja Suomen Kustannusyhdistyksen osasto sijaitsee paikassa 4.0 B 16. Ota mielellään yhteyttä ja sovitaan tapaaminen:

Mikäli et ole tulossa paikalle, tapaamme mielellämme ihmisiä zoomillakin.

Aloittelevien kääntäjien kurssi alkaa 16.8.

Järjestyksessään 11. aloittelevien kääntäjien kurssi toteutetaan jälleen yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kurssille osallistuu 11 tulevaa kääntäjää, jotka kääntävät yhdeksälle eri kielelle. Kaksiviikkoisen kurssin vetäjinä toimivat kääntäjät Sebastian Musielak ja Päivi Paloposki.

Ohjelmassa on käännöstyöpajoja, kirjailija- ja kääntäjävieraita, kirjallisuusluentoja sekä virtuaalista vapaa-ajanohjelmaa yhteistyössä OPH:n kesäkurssin kanssa. Kurssi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa etäyhteyksillä.

Virtuaalinen kahvitauko 17.6. kansainvälisten kustantajien kanssa: Puhutaan kirjoista!

Olemme järjestäneet kevään mittaan kolme virtuaalista kahvitaukoa kustantajille ja kustannustoimittajille. 17.6. on vuorossa kaunokirjallisuuden kustannustoimittajien / kustantajien kahvihetki klo 15–16.00 Suomen aikaa. Tällä kertaa puhutaan kirjoista!

Mikä on ihastuttanut tai vihastuttanut? Mitä kriitikot ovat kehuneet, mitä lukijat ostaneet? Tule mukaan juttelemaan kotimaisista ja ulkomaisista kirjoista. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä FILIn Päivi Haaralaan ().

Tapaaminen järjestetään zoomilla. Tilaisuudet ovat epämuodollisia ja vapaamuotoisia.

 

 

 

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Kirsi Kinnuselle

Kuva: Aude Debeaurain

Valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon saa tänä vuonna Kirsi Kinnunen, joka tunnetaan muun muassa sarjakuvien ranskannoksistaan. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa. Palkinnon Kinnuselle luovutti tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tiistaina 25. toukokuuta. 

Ranskassa jo parikymmentä vuotta asunut Kirsi Kinnunen on tehnyt uraauurtavaa työtä suomalaisen nykysarjakuvan kansainvälistymisen eteen sarjakuvan mahtimaana pidetyssä Ranskassa.

”Kirsi Kinnusen aktiivinen työ on avannut sarjakuvantekijöillemme ovia ranskalaisissa kustantamoissa, joissa Kinnunen tunnetaan ja joissa häneen luotetaan. On myös erityisen hienoa, että suuressa sarjakuvamaassa Ranskassa Kirsi Kinnusen ranskannokset ovat saaneet hyvin huomiota”, totesi ministeri Annika Saarikko palkintopuheessaan.

Kaikkiaan 33 ranskalaista sarjakuvakustantajaa on julkaissut suomalaista sarjakuvaa ja näistä valtaosa on Kirsi Kinnusen kontakteja.

Kinnusen kääntämät Aapo Rapin, Ville Rannan, Marko Turusen sekä Petteri Tikkasen kirjat ovat vuosien varrella olleet mukana Angoulêmen sarjakuvafestivaalin virallisessa kilpailussa kilvoittelemassa eri palkinnoista. Tämän vuoden alussa Tiitu Takalon Minä, Mikko ja Annikki, eli ”Moi, Mikko et Annikki”, voitti merkittävän Grand Prix Artémisia -palkinnon, joka myönnetään vuosittain parhaalle naissarjakuvantekijän teokselle.

”Suomalainen sarjakuva kuuluu maailmassa alansa omaperäisimpiin ja kuvia kumartamattomimpiin. Olen ollut jo yli 20 vuotta aktiivisesti viemässä sitä Ranskaan niin kääntäjänä, sarjakuvaneuvoksena, agenttina kuin yleispromoottorina ja se on ollut yksi – ei vain työurani, vaan koko elämäni hauskimpia ja antoisimpia seikkailuja,” luonnehtii Kirsi Kinnunen.

Kirsi Kinnunen (s. 1960) on opiskellut Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa mm. romaanista filologiaa, kääntämistä ja tulkkausta sekä toimittajatutkinnon. Rovaniemellä syntynyt Kinnunen asuu Bretagnessa, Ranskassa. Kirsi Kinnunen on kääntänyt ranskaksi kaikkiaan yli 90 teosta – sarjakuvien lisäksi myös lasten- ja tietokirjallisuutta sekä esseitä – suomesta ja ruotsista. Näiden lisäksi Kinnunen on kääntänyt noin sata suomalaista elokuvaa ja dokumenttiohjelmaa pääosin Ranskan televisiolle sekä lisäksi myös suomentanut kymmeniä sarjakuvia sekä muuta kirjallisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon Kirjallisuuden vientikeskus FILIn neuvottelukunnan esityksestä ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle. Palkintoa on jaettu vuodesta 1975.

Kirsi Kinnusen käännökset: https://fili.fi/wp-content/uploads/2021/05/KirsiKinnunenTraductions-2021.pdf
Aiemmin palkitut: https://fili.fi/kaantajille/valtion-ulkomainen-kaantajapalkinto/

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
FILIn viestintä / Silja Hakulinen, / p. 040 534 7526

 

TIEDOTE RANSKAKSI

Haku syksylle siirrettyyn kääntäjäresidenssiimme jatkuu koko kesän!

Tämän vuoden residenssimme siirrettiin keväältä marraskuuksi, residenssi järjestetään 1.11.–21.11.2021. Haku residenssiin on jatkuu aina 15.8. saakka. Kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnoista 1.9. mennessä. Residenssipaikkana on Villa Salin Helsingin Lauttasaaressa.

FILIn residenssiohjelma on perustettu ulkomailla asuvien ammattilaisten käännöstyöskentelyn tukemiseksi. Ohjelma kattaa osan matkakuluista* , majoituksen ja stipendin (300 €). Residenssiaika on kolme viikkoa.

Lue lisää 

 

Tervetuloa virtuaaliselle kahvitauolle kansainvälisten lastenkirjakustantajien seuraan!

Olemme järjestäneet kevään mittaan kaksi virtuaalista kahvitaukoa kustantajille ja kustannustoimittajille. Ideana on vaihtaa kuulumisia ja keskustella ajankohtaisista kirja-alan aiheista.

20.5. on vuorossa lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustannustoimittajien / kustantajien kahvihetki klo 15–16.30 Suomen aikaa. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä FILIn Päivi Haaralaan ().

Ennen kesää kahvitellaan (virtuaalisesti) vielä kerran uudestaan kaunokirjallisuuden kustannustoimittajien kanssa. Tilaisuudet ovat epämuodollisia ja vapaamuotoisia.

FILIn hakukierros on päättynyt, tulokset julkaistaan kesäkuun puolivälissä

FILIn tukien hakukierros päättyi 1.5. Saimme mukavan määrän hakemuksia: noin 130 ulkomaisilta kustantajilta ja viitisenkymmentä hakemusta suomennostukeen suomalaisilta kustantajilta.
FILIn neuvottelukunta käsittelee hakemukset kokouksessaan kesäkuun puolivälissä, minkä jälkeen tulokset julkaistaan.
Seuraava hakukierroksemme alkaa 1. lokakuuta.

Suomalainen kirjallisuus esittäytyy ulkomaisissa yliopistoissa virtuaalisesti

Kirjallisuuden vientikeskus FILI toteuttaa yhdessä Lukukeskuksen kanssa virtuaalisia kirjailijavierailuja ulkomaisiin yliopistoihin Kiinasta Pohjois-Amerikkaan.

Virtuaalivierailuissa suomalainen kirjailija ja kääntäjä tapaavat ulkomailla suomea opiskelevia opiskelijoita. Kirjailijavierailut ovat osa yliopistojen opetusta, ja kohderyhmänä on suomen kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen kursseille osallistujat. Tavoitteena on paitsi vahvistaa FILIn ja ulkomaisten yliopistojen yhteistyötä, myös lisätä kiinnostusta suomalaista kirjallisuutta ja sen kääntämistä kohtaan.

Maantieteellisesti vierailuja järjestetään Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Liettuaan, Puolaan, Romaniaan, Ruotsiin, Saksaan, Slovakiaan ja Venäjälle. Kirjailijavierasehdotukset ja -toiveet on saatu ulkomaisista yliopistoista; useimmiten vieraaksi toivotaan juuri se kirjailija, jonka teoksia on käsitelty kielen ja kirjallisuuden luennoilla.

”Kaikki kirjailijavierailut ovat meille ulkomaisen yliopiston opettajille ja opiskelijoille tärkeitä. Kirjailijavieraat antavat mahdollisuuden harjoitella kuullun ymmärtämistä todellisessa tilanteessa. Kirjallisuuden kursseillamme on luettu vuosien ajan Rosa Liksomin teoksia sekä suomeksi että ruotsiksi. Nyt oli hieno mahdollisuus, kun opiskelijat pääsivät paitsi näkemään myös kuuntelemaan kirjailijaa verkon välityksellä”, Tukholman yliopiston suomen kielen lehtori Outi Oja toteaa.

Vierailujen kautta FILI ja Lukukeskus haluavat myös tukea kirjailijoiden toimeentuloa ja kansainvälisyyttä näinä poikkeusaikoina.

”Normaalioloissa tuemme suomalaisten kirjailijoiden promootiomatkoja, kun käännöksiä julkaistaan ulkomailla. Monissa maissa kirjojen julkaisemista on nyt lykätty, tapahtumia on peruttu ja kirjakaupat ovat olleet kiinni. Haluamme tukea kirjailijoiden työskentelyä ja samalla rakentaa verkostoja ulkomaille myös pandemia-aikana. Joillekin vierailuille osallistuu myös kääntäjä, mikä antaa aina oman vivahteensa vierailuun: on kiinnostavaa kuulla, miten kääntäjä on päätynyt erilaisiin käännösratkaisuihin ja miten hän on niiden valinnasta keskustellut kirjailijansa kanssa.”, FILIn kääntäjäkoulutusten suunnittelusta vastaava Merja Aho sanoo.

Lukukeskus on kehittänyt virtuaalitoimintaansa vastaamaan koronan aiheuttamiin poikkeusoloihin. Virtuaalivierailut tarjoavat uudenlaisen vierailumuodon peruutuksista kärsineille kirjailijoille ja yleisölle sekä avaavat uusia mahdollisuuksia lukemista ja lukutaitoa tukevaan työhön.

”Virtuaalivierailut ovat olleet erittäin pidettyjä, sekä kirjailijat että yleisö ovat tyytyväisiä että kohtaamisia voidaan edelleen järjestää. Virtuaalivierailut säilyvät varmasti vierailumuotona myös poikkeusolojen päätyttyä”, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.

FILIn ja Lukukeskuksen toteuttamia vierailuja:25.3. Rosa Liksom ja kääntäjä Janina Orlov, Tukholman yliopisto
30.3. Salla Simukka, Toronton ja Indianan yliopisto
1.4. Laura Ertimo ja kääntäjä Jaroslava Novikova, Moskovan kansainvälisten suhteiden yliopisto (MGIMO)
8.4. Emmi Itäranta, Pietarin valtionyliopisto
20.4. Marisha Rasi-Koskinen, Bratislavan Comenius-yliopisto
3.5. Zinaida Lindén, Uppsalan yliopisto
7.5. Hanna Männikkölahti, Pekingin yliopisto
12.5. Siri Kolu ja kääntäjä Adam Sandach, Gdanskin yliopisto
19.5. Anni Kytömäki, Cluj-Napoca, Romania
21.5. Emmi Itäranta ja kääntäjä Viltarė Urbaitė, Vilnan yliopisto
1.6. Salla Simukka, Göttingeni, Berliinin ja Münchenin yliopisto

Muutama vierailu vahvistetaan myöhemmin.

Lue juttu Rosa Liksomin ja hänen kääntäjänsä Janina Orlovin vierailusta Tukholman yliopistoon.

Lue lisää Lukukeskuksen kirjailijavierailupalvelusta.

Lisätietoja vierailuista:
FILI: Merja Aho, puh. 040 5347 834, merja.aho(a)finlit.fi
Lukukeskus:  Ilmi Villacís. puh. 040 830 5936, ilmi.villacis(at)lukukeskus.fi

FILIn tukien hakukierros päättyy 1.5.

Viimeinen hakupäivä on lauantai, joten suosittelemme täyttämään hakemukset hyvissä ajoin, sillä palvelemme mahdollisten kysymysten ja ongelmatilanteiden osalta vain virka-aikaan.

Hakukierroksen tulokset julkaistaan kesäkuun puolivälissä.

Kääntäjien fellowship-ohjelma 2021, haku päättyy 16.5.2021

FILI järjestää jokavuotisen kääntäjien fellowship-ohjelman Helsingin kirjamessujen yhteydessä. Fellowship-seminaari järjestetään tänä vuonna keskiviikkona 27.10. ja torstaista perjantaihin 28.–29.10. osallistutaan Helsingin kirjamessuille.

Hakuaika päättyy 16.5.2021. Hakemukseen on liitettävä CV. Osallistujia valittaessa etusijalla ovat kääntäjät, joilla on profiili sekä ajantasainen CV/julkaisuluettelo Kääntöpiirissä, www.kaantopiiri.fi.

Hakijoille ilmoitetaan valintapäätöksistä viimeistään 7.6.2021.

Hakulomake  

Lisätietoja: Merja Aho,

HUOM! Vuoden 2020 fellowship-ohjelmaan valitut, täyttäkää hakemus uudelleen, että saamme kaikki tiedot yhteen.