Kirjallisuusviennillä hyvä vuosi: suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä muille kielille tuettu puolella miljoonalla eurolla ja hakemusmäärä kasvanut tuntuvasti

Kirjallisuusvienti ei ole pysähtynyt, vaikka ulkomaiset ja kotimaiset kirjamessut jouduttiin perumaan pandemian vuoksi. Kirjallisuuden vientikeskus FILI raportoi ulkomaisten kustantajien hakeneen käännöstukea suomalaisen kirjallisuuden käännättämiseen muille kielille ennätysvilkkaasti. Hakemusmäärä kasvoi peräti neljänneksen viime vuoteen verrattuna.

Kaikkiaan tukea myönnettiin kirjallisuutemme kääntämiseen 40 eri kielelle. Eniten käännöstukia myönnettiin viroksi, saksaksi ja venäjäksi käännettäville suomalaiskirjoille.

”Runsas hakemusmäärä ilahduttaa meitä pandemia-ajan keskellä. Vaikka tapaamiset, vierailut ja messut on jouduttu perumaan, ei kansainvälinen kiinnostus kirjallisuuttamme kohtaan ole silti laantunut,” iloitsee FILIn johtaja Tiia Strandén.

Eniten kirjailijakohtaisia tukia puolestaan kertyi aikuisten kaunokirjailijoista Max Seeckin Uskolliselle lukijalle (10), Sofi Oksaselle 9, Kjell Westölle 8 ja Selja Ahavalle ja Laura Lindstedtille molemmille 7. Viidelle käännökselle sai tukea Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys, Pajtim Statovci ja Mia Kankimäki.

Lasten- ja nuortenkirjailijoista ykkösenä oli tuttuun tapaan Timo Parvela (19 käännöstä) ja kakkosena niin ikään tuttuun tapaan Tatun ja Patun luojat Aino Havukainen & Sami Toivonen (11 käännöstä). Kolmantena on Riikka Jäntti Pikku Hiiri -kirjoillaan joiden 10 käännökselle myönnettiin tänä vuonna tukea, saman verran kuin Mauri Kunnaksen teoksille. Laura Ertimo (9) ja Magdalena Hai (8) seuraavina. Mukana kärjessä myös pysyvä suosikki Tove Jansson 13 käännöksellään (sisältäen sekä aikuisten että lasten teoksia).

Muista käännöksistä nostettakoon esiin vielä Volter Kilven Alastalon salissa, jota Stefan Moster on kääntänyt saksaksi. Mare Verlag sai käännöstukea sen julkaisemiseen ja romaanin on määrä ilmestyä Saksassa syksyllä 2021.

Tietokirjallisuuden osuus käännöstuista oli tänä vuonna 13 prosenttia.

Kirjallisuusviennin uutiset olivat alkusyksystäkin hyviä, kun saimme tulokset viime vuoden kirjallisuusviennin vientiluvuista, jolloin päästiin ennätystulokseen sitten mittauskauden alun 2011.

Lisätiedot:
FILIn tiedottaja Silja Hakulinen, , p. 040 5347 526

FILIn kääntäjäresidenssi siirtyy alkuvuodelta syksyyn

Vallitsevan pandemiatilanteen ja vähäisen hakemusmäärän vuoksi siirrämme kääntäjäresidenssin loppuvuoteen 2021. Saapuneet hakemukset huomioidaan ja haku käynnistettään uudestaan loppukeväällä 2021. Residenssin uusi ajankohta on 1.11.–21.11.2021.

Haku FILIn mentorointiohjelmaan on alkanut 27.11.2020

Mentorointiohjelmaan voi hakea uransa alussa oleva kääntäjä, jolla ei vielä ole kovin paljon kokemusta kirjallisuuden kääntämisestä tai kääntämisestä suomen kielestä omalle äidinkielelleen. Työskentely tapahtuu etäyhteydellä. Hakuaika päättyy 14.12.2020. Lue lisää verkkosivuiltamme.

FILIn luovan kirjoittamisen ja runouden kääntämisen työpajat 2021

Kirjallisuuden vientikeskus FILI järjestää tammi-helmikuussa 2021 luovan kirjoittamisen ja runouden kääntämisen työpajojen sarjan. Kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat suomen kielestä kääntävät kirjallisuuden kääntäjät. Kouluttajana on runoilija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko.

Hae mukaan 30. marraskuuta mennessä! Lue lisää verkkosivuiltamme:
https://fili.fi/kaantajille/koulutus-ja-seminaarit/

 

Haku FILIn kääntäjäresidenssiin Helsinkiin alkanut 2.11.

FILIn kääntäjäresidenssi järjestetään 15.2.–7.3.2021 Villa Salinissa, Helsingin Lauttasaaressa. Hakuaika on alkanut 2.11. ja päättyy 30.11. klo 23.59 (Suomen aikaa).

FILIn residenssiohjelma on perustettu ulkomailla asuvien ammattilaisten käännöstyöskentelyn tukemiseksi. Ohjelma kattaa osan matkakuluista, majoituksen ja stipendin. Residenssiaika on kolme viikkoa. Residenssi toteutetaan, mikäli koronapandemia ei sitä rajoita.

Lisätietoja ja hakuohjeet: https://fili.fi/kaantajaresidenssi/

 

 

 

FILIn tukien hakukierroksen tulokset julkaistaan joulukuun puolivälissä

Vuoden viimeinen hakukierroksemme päättyi sunnuntaina 1. marraskuuta. Saimme tänä vuonna yli 50% enemmän hakemuksia ulkomaisilta kustantajilta käännöstukeen viime vuoteen verrattuna.

FILIn neuvottelukunta käsittelee hakemukset kokouksessaan joulukuun puolivälissä, minkä jälkeen julkaisemme tuensaajat.

Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Annemarie Raasille

Annemarie Raas

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on 6.10.2020 myöntänyt valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon hollannintaja Annemarie Raasille. Palkinnon suuruus on 15 000 euroa ja se jaettiin nyt jo 45. kerran. Tämä on ensimmäinen kerta, kun palkinnon saa hollanniksi kääntävä kääntäjä.

Annemarie Raas aloitti uransa avustamalla yliopisto-opettajaansa Marja-Leena Hellingsiä Matti Yrjänä Joensuun teoksen kääntämisessä 20 vuotta sitten. Nyt käännöksiä on kertynyt jo 47, viimeisimpänä valmistui Sofi Oksasen Koirapuisto.

Joensuusta muodostui Raasille rakas kirjailija, mutta kääntäjän vuosiin on mahtunut myös muita dekkareita, kuten Leena Lehtolaista, Matti Rönkää ja Kati Hiekkapeltoa. Mutta Annemarie Raas on kääntänyt ansiokkaasti myös Aki Ollikaisen hienovireisiä pienoisromaaneja, Riikka Pulkkisen vahvaa proosaa, Arto Paasilinnan huumoria sekä nuortenkirjallisuuden puolelta Siri Kolun ja Tuutikki Tolosen teoksia.

Annemarie Raasin käännökset ovat aiemminkin saaneet palkintoja: Siri Kolun Me Rosvolat -kirja sai ”Zilveren Griffel” -palkinnon, joka on merkittävin hollanniksi käännetylle lastenkirjalle myönnettävä palkinto. Rosa Liksomin Hytti no:6 puolestaan valittiin 2013 hollantilaisen Europese Literatuurprijs -palkinnon viiden parhaan teoksen joukkoon.

Annemarie Raas (s. 1968) on valmistunut filosofian maisteriksi Groningenin yliopistosta, missä hän on opiskellut Suomen kieltä ja kulttuuria. Suomen kielen hän oppi jo lukioaikana, kun hän vietti vuoden Jämsässä vaihto-oppilaana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon Kirjallisuuden vientikeskus FILIn neuvottelukunnan esityksestä ansioituneelle suomalaisen kirjallisuuden kääntäjälle. Palkintoa on jaettu vuodesta 1975 ja sen arvo on 15 000 euroa. Palkinnon luovutti valtiosihteeri Tuomo Puumala Kansalliskirjastossa Helsingissä 6.10.2020. Palkittu osallistui tilaisuuteen etäyhteydellä.

Annemarie Raasin käännökset

Lista aiemmin palkituista

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

FILIn viestintä / Silja Hakulinen, / p. 040 534 7526

FILIn tukien hakukierros alkanut 1. lokakuuta 2020

Vuoden viimeinen hakukierros on alkanut 1. lokakuuta ja päättyy 1. marraskuuta. Tällä hakukierroksella ovat haettavissa myös suomennostuet kotimaisille kustantajille.

Tukipäätökset julkaistaan joulukuun puolivälissä, kun FILIn neuvottelukunta on pitänyt päätöskokouksensa.

Käännöstuissamme on yhä voimassa yhteispohjoismainen kampanja, jossa takaamme tuen 50 %:lle käännöskuluista, kunhan hakemus on tukikelpoinen ja tuista päättävä neuvottelukunta puoltaa tukea.

Hakuohjeet

Hakulomakkeet

Suomen kirjallisuusvienti jatkoi nousuaan

Suomen kirjallisuusviennin arvo nousi 2019 uuteen ennätykseensä, 3,71 miljoonaan. Tämä käy ilmi Kirjallisuuden vientikeskus FILIn tilaamasta selvityksestä, jolla kirjallisuusviennin kehitystä on seurattu vuosittain jo vuodesta 2011 lähtien. Nyt nousua oli edellisvuoteen peräti 18 %.

Vientituloista yli puolet (53 %) kertyi vuonna 2019 lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, jonka osuus kokonaisuudesta kasvoi. Edelliseen vuoteen nähden myös kaunokirjallisuuden osuus kokonaistuloista kasvoi hieman, kun taas tietokirjallisuuden osuus supistui.

Vuosittaista vaihtelua kirjallisuuslajien jakaumassa voi selittää yhdenkin kirjan myyntimenestys, koska myytyjen nimekkeiden määrä on rajallinen. Heilahtelusta huolimatta lasten- ja nuortenkirjallisuus on ollut vahvassa asemassa useampana vuotena.

Englanninkieliseltä markkina-alueelta kanavoitui peräti viidennes bruttotuloista (21 %). Tämä on pitkäjänteisen työn tulosta, sillä juuri Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan on tehty vientisatsauksia. Markkinat ovat sekä lukijamäärän että taloudellisen vaikutuksensa vuoksi merkittävät ja siksi tavoiteltavat.

Bruttotulot kirjallisuusviennistä jaetaan ennakoihin ja rojalteihin, joista näistäkin rojaltit nousivat uuteen ennätykseensä. ”Rojaltien kasvusta on syytä iloita, sillä se on merkki siitä, että ulkomailla ilmestyneet suomalaiset kirjat myyvät. Tämä on aivan oleellista kirjallisuusviennin jatkuvuuden kannalta. Lisäksi englanninkielisten markkinoiden vahva osuus tulonmuodostuksesta osoittaa, että myös näillä vaikeiksi mielletyillä markkinoilla kirjallisuutemme pärjää”, sanoo Kirjallisuuden vientikeskus FILIn johtaja Tiia Strandén.

Selvityksessä mitattu Suomen kirjallisuusviennin arvo (vuonna 2019 3,71 miljoonaa), paljastaa vain osan vientimme kokonaiskuvasta, sillä useita ulkomailla hyvin menestyneitä kirjailijoitamme edustaa ulkomainen agentuuri, joiden luvut eivät näy kotimaisia toimijoita kartoittavassa selvityksessä. Luku on siis todellisuudessa mahdollisesti vähintään kaksinkertainen.

Mitattu vientitulo on liki kolminkertainen siihen, mitä se oli 2011 mittausta aloitettaessa. ”Nyt tärkeää on myös se, miten saamme viennin pidettyä tällä korkealla tasolla, jonne se tuntuu viime vuosina vakiintuneen”, huomauttaa Strandén.

Selvityksen on toteuttanut Kirjallisuuden vientikeskus FILIn toimeksiannosta Katri Salmenoja.

Kirjallisuusviennin arvo 2019 -selvitys (PDF, 0,8 MB)

Lisätiedot:
Tiia Strandén, johtaja, puh. +358 (0)40 5820 975,
Silja Hakulinen, tiedottaja, puh +358 (0)40 534 7526,

Muutoksia FILIn promootiotukeen

Olemme tehneet poikkeusolojen vuoksi muutoksia promootiotukeen, jota perinteisesti on myönnetty kirjailijoiden matka- ja majoituskulujen kattamiseen kun uutta käännöstä markkinoidaan. Koska matkustaminen on vähäistä tai mahdotonta, voi tukea hakea nyt kokeiluluontoisesti myös virtuaalisten kirjailijatapaamisten, haastatteluiden, videoiden yms. kulujen kattamiseen.

Muutokset promootiotuessa ovat voimassa toistaiseksi. Kehotamme yhä hakemaan tukea 2kk ennen tapahtuma-aikaa. Promootiotukea voi siis hakea jatkuvasti eikä siinä ole erillisiä hakuaikoja.

Promootiotuen hakuohjeet

FILIn uusi harjoittelija on Katarína And’alová

Uusi harjoittelijamme pääsi saapumaan Suomeen Slovakiasta. Katarina Andalova on FILIn harjoittelija 1.9.2020–28.2.2021.

Katarina on opiskellut suomea Bratislavan Comenius-yliopistossa. Gradunsa Katarina kirjoitti Minna Canthista ja kandintyössään vertaili Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen käännöksiä.

Jesús Pardo 1927–2020

Jesús Pardo kuva: Irmeli Jung / SKS:n arkisto

Espanjalainen lehtimies, kirjailija ja kääntäjä Jesús Pardo de Santayana kuoli Madridissa 22. päivä toukokuuta 93-vuotiaana.

Suomessa Jesús Pardo tunnetaan suomenruotsalaisen kirjallisuuden espanjantajana. Hän käänsi Edith Södergranin, Solveig von Schoultzin ja Tua Forströmin laajat runoantologiat, Tove Janssonin Kesäkirjan sekä Solveig von Schoultzin, Tove Janssonin ja Johan Bargumin novelleja ynnä valikoiman Georg Henrik von Wrightin esseitä. Muutamia käännöksiä hän teki myös suomen kielestä, missä tämän kirjoittajalla oli ilo toimia hänen kanssaan yhteistyössä. Näin syntyivät mm. Veijo Meren Manillaköysi ja Mannerheim-elämäkerta sekä Osmo Jussilan, Seppo Hentilän ja Jukka Nevakiven Suomen poliittinen historia (1809–1999).

Suomen valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon Jesús Pardo sai 1995 ja sen hänelle ojensi kulttuuriministeri Claes Andersson lämminhenkisessä tilaisuudessa Madridissa.

Jesús Pardo syntyi Torrelavegassa Pohjois-Espanjassa, Kantabrian maakunnassa. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Santanderissa omien sanojensa mukaan linnoittautuneena Curra-tätinsä suureen kirjastoon ja luki herkeämättä kaiken, minkä käsiinsä sai. Se oli hänen yliopistonsa ja pohja hänen harvinaisen laajalle yleissivistykselleen, ja siitä lähti myös hänen halunsa tulla kirjailijaksi.

Nuorukaisena Jesús Pardo asettui Madridiin ja liittyi heti kuuluisaan kirjailijoiden keskustelupiiriin, joka kokoontui Café Gijónissa. Erittäin kielitaitoisena hän elätti itsensä tulkkina ja kääntäjänä, mutta antautui pian lehtimiesuralle. Hänet lähetettiin kirjeenvaihtajaksi Lontooseen 1952, missä hän toimi kaksikymmentä vuotta, mutta oli toimittajana myös muualla, mm. Kööpenhaminassa.

Palattuaan pitkältä ulkomaanuraltaan takaisin Madridiin Jesús Pardo oli jo julkaissut ensimmäiset kaunokirjalliset teoksensa. Hän jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi 1987 ja lunasti vähitellen vankan ja arvostetun aseman Espanjan kirjallisessa kentässä. Erityistä huomiota ovat saaneet hänen autofiktiiviset muistelmateoksensa. Hän esittää varsin kirpeää kritiikkiä sodanjälkeisen Espanjan kulttuuri-ilmapiiriä kohtaan, mitään kaunistelematta ja ketään – itseänsäkään – säästämättä. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu runoteoksia, romaaneja, historiallisia romaaneja, matkakirjoja, novelleja sekä tietokirjoja ynnä erittäin suuri määrä käännöksiä.

Kiinnostus Suomeen ja Suomen kirjallisuuteen Jesús Pardossa heräsi unkarin ja ennen kaikkea ruotsin kielen välityksellä. Hän oli suuri August Strindbergin ihailija ja merkittävin espanjantaja. 1980-luvun alussa Suomi kiinnostui Jesús Pardosta, sillä suomalaisen kirjallisuuden julkaisemisessa Espanjassa oli suuri tyhjiö: uusia käännöksiä ei ollut ilmestynyt ja kääntäjiä tarvittiin kipeästi lisää.

Kirjallisuuden vientikeskus FILIn avustuksella Jesús Pardo sai perehtyä monipuolisesti Suomeen. Hänet kutsuttiin kääntäjäkokouksiin ja seminaareihin, hän pääsi tutustumaan suomalaisiin kirjailijoihin ja syventämään Suomen historian, yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemustaan. Tämän työn ansiosta Jesús Pardosta ja hänen rakastettavasta puolisostaan Palomasta tuli Suomen tuntijoita ja todellisia Suomen ystäviä.

Ursula Ojanen

Kirjoittaja on Madridissa pitkään toiminut Suomen kielen ulkomaanlehtori, kääntäjä ja Jesús Pardon kollega

Tarja Roinila 1964–2020

Olemme FILIssä ottaneet järkyttyneinä vastaan tiedon suomentaja Tarja Roinilan tapaturmaisesta kuolemasta ja otamme osaa läheisten syvään suruun.

Tarja Roinila oli FILIn neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2017. Neuvottelukuntatyössä, eli käännöstukihakemusten käsittelyssä, saimme nauttia hänen paneutuneisuudestaan ja intohimoisesta suhteestaan kääntämiseen.

Tarja oli mukana myös FILIn kääntäjäkoulutuksissa: hän veti yhdessä kääntäjä Laura Pascualin kanssa monivuotista koulutusta aloitteleville espanjantajille. Koulutuksen seuraavat tehtävät saatiin juuri suunniteltua ennen suru-uutista.

Tarja oli aktiivinen kääntäjä järjesti myös yhdessä saksantaja Elina Kritzokatin kanssa suomi-saksa-suomi-kääntäjätyöpajoja ”Vice versa”.

Muistelemme yhteistyötä ja asiantuntemusta lämmöllä ja kuulemme korvissamme Tarjan tarttuvan naurun.

 

Haku lokakuiseen kääntäjien fellowship-ohjelmaan alkanut

Kirjallisuuden vientikeskus FILI järjestää jälleen Helsingin kirjamessujen yhteydessä kääntäjille suunnatun fellowship-ohjelman 20.–23.10.2020. Ohjelma on suunnattu sekä ulkomailla että Suomessa asuville, suomesta muille kielille kääntäville kääntäjille.

Sähköinen hakulomake on avattu, hakuaika päättyy 24.5.2020. Valintapäätöksistä ilmoitetaan hakijoille 15.6.2020 mennessä. Fellowship-ohjelmaan valitaan hakemusten perusteella 40 suomesta muille kielille kääntävää kääntäjää.

FILI maksaa osallistujien matkakulut sekä järjestää majoituksen ja kattaa majoituskulut kolmelta yöltä (20.–23.10.2020).

Lue lisää ohjelmasta ja hakemisesta:
fili.fi/kaantajille/koulutus-ja-seminaarit/

OKM kerää tietoja pandemian vaikutuksista, vastaa 26.4. mennessä

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoilta tietoja pandemian vaikutuksesta alaan, jotta ministeriön suunnitelmia ja toimenpiteitä osataan kohdistaa jatkossa oikein. Vastausaikaa vain 26.4. asti. Vastata voivat sekä yksittäiset toimijat että organisaatiot (jolloin yksi henkilö vastaa koko organisaation puolesta).

Linkki kyselyyn

FILIn tukien haku alkanut 1.4.2020

Kevään toinen hakukierroksemme on alkanut 1. huhtikuuta. Tällä hakukierroksella on haettavissa myös suomennostuki kotimaisille kustantajille.

Hakukierros päättyy 1.5. ja tulokset julkaistaan kesäkuun puolivälissä FILIn neuvottelukunnan kokoonnuttua.

Hakuohjeet