Kirjallisuuden vientikeskus FILIssä aloittaa uudessa työtehtävässä kehityspäällikkönä vapaa toimittaja, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja ja tietokirjailija Ville Blåfield. Hänen vastuualueenaan on elokuusta alkaen kirjallisuusviennin kehittäminen, jota varten FILI sai keväällä Svenska litteratursällskapetin 250 000 euron rahoituksen viideksi vuodeksi.
FILIn johtaja Tiia Strandén toteaa, että kirjallisuusvientiä on kehitetty viime vuodet suunnitelmallisesti hyvässä yhteistyössä koko kirja-alan kanssa.
”Suomalaisen kirjallisuuden kansainvälistä kasvua ja näkyvyyttä tullaan vahvistamaan sekä markkinakohtaisesti että nostamalla keskiöön tiettyjä kirjallisuuden lajeja. Sen onnistumiseen tarvitaan koko kirjallisuuden kenttää kirjailijoista, kustantajista ja kääntäjistä kirjallisuusagentteihin ja rahoittajiin. Uuden konseptin avulla luodaan entistä paremmat edellytykset kirjoille, joilla on lähtökohtaisesti vahvaa kansainvälistä potentiaalia. Olemme todella iloisia saadessamme Ville Blåfieldin luotsaamaan tätä kehittämistyötä. Hän on kasvattanut upealla tavalla suomalaisen kirjallisuuden ja kirjamessujen suosiota Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtajana”, Strandén sanoo.
Blåfield on työskennellyt Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtajana vuodesta 2022 alkaen ja jatkaa työssään vielä tämän vuoden messuilla 22.–25. lokakuuta. Ohjelmajohtajuuskausi kestää kahdesta viiteen vuoteen. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa viestintätoimisto Milttonin ansaitusta mediasta vastaavana johtajana, Helsingin Sanomien kehityspäällikkönä ja Nyt-liitteen esimiehenä sekä toimituspäällikkönä ja toimittajana useissa medioissa. Hän vaikuttaa myös Suomen Kirjasäätiön, Tekstin talon ja UN Women Suomen hallituksissa.
”Vuodet Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtajana ovat olleet syväsukellus uuden kirjallisuuden kentälle, ja olen todella iloinen päästessäni jatkamaan työtä tällä intohimoisella toimialalla ja suomalaisen kirjallisuuden hyväksi tulevinakin vuosina. Monen suomalaiskirjailijan viimeaikainen menestys käännösmarkkinoilla kertoo uudenlaisesta momentumista. Kansainvälisen kiinnostuksen kasvu suomalaista kirjallisuutta ja Suomea kohtaan on ollut nähtävissä kirjamessujenkin piirissä. FILIn asiantuntemuksella ja ainutlaatuisella kansainvälisellä verkostolla saamme varmasti luotua myös ihan uudenlaisia kulttuuriviennin menestyskonsepteja”, toteaa Ville Blåfield.
Suomen kirjallisuusviennin vientitulot olivat vuonna 2024 3,3 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina tavoitteena on kasvattaa kirjallisuusviennin tuloja lähemmäksi muita Pohjoismaita. Viime aikojen suurimpia menestyksiä maailmalla ovat olleet Satu Rämön kansainvälisille palkinto- ja bestseller-listoille yltäneet Hildur-dekkarit, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,5 miljoonaa kappaletta, ja Iida Turpeisen 29 kielialueelle myyty Elolliset-romaani, joka on saanut upeaa näkyvyyttä muun muassa erittäin kilpailluilla Yhdysvaltojen kirjamarkkinoilla. Myös suomenruotsalainen kirjallisuus kiinnostaa maailmalla. Esimerkiksi Maria Turtschaninoffin palkittu Arvejord-romaani on myyty lähes 30 kielialueelle. Tuorein kansainvälinen kirjallisuusviennin menestys on Mariia Niskavaaran esikoisromaani Ester, teurastaja, jonka käännösoikeudet on myyty lyhyessä ajassa 31 kielialueelle.
Lisätiedot:
johtaja Tiia Strandén,
haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Hannele Jyrkkä, , puh. 050 3222 387