Aida Krilavičienė

Aida KrilavičienėTieni kääntäjäksi:

Voisin sanoa, että päädyin kääntäjäksi sattumalta, vaikka kirjallisuuden kääntäminen kiehtoi jo koulussa, jolloin yritin kääntää englannista. UKANin kielikurssilla Helsingin yliopistossa 1995 opin paljon lisää Mika Waltarista. Sattumalta Akateemisessa kirjakaupassa huomasin myös Waltarin Sinuhe egyptiläisen, aloin selailla sitä ja tajusin että senkaltaista kirjaa ei liettuan kielellä ole. Olin kovin innostunut ja palattuani Suomesta tarjosin kustantamolle kirjan katkelman. Vuonna 1997 Sinuhe egyptiläinen ilmestyi liettuaksi minun kääntämänä.

Kääntämisen ilot ja haasteet?

Haasteet riippuvat paljolti kirjan aiheesta. Päänvaivaa voi tuottaa murre- ja slangisanojen, jonkun alan termin vastineiden tai tausta-aineiston etsiminen.

Hauskinta tässä työssä on vaihtelevuus. On mielenkiintoista seurata suomalaisen kaunokirjallisuuden uudistumista ja monipuolistumista. Kirjallisuus muuttuu aika nopeasti, kääntämisvaikeusaste jatkuvasti kasvaa, siksi työ ei koskaan ikävystytä.

Toivekäännöksiäni:

Kääntäisin mielelläni Rosa Liksomin teoksia ja suomalaista nykyrunoutta, mutta joskus haaveilen myös Väinö Linnan kirjoista.

Käännösteni vastaanotto Liettuassa:

Mahtavin oli Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen liettuannoksen vastaanotto, kun koko painos häipyi kirjakaupoista kuukaudessa. Waltari on edelleen suosittu. Lämpimän vastaanoton lukijoilta ovat saaneet Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus ja Tommi Kinnusen Neljäntienristeys.

Aida Krilavičienėlta on juuri ilmestynyt Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät.  Liettuan PEN-klubi palkitsi Mika Waltarin romaanin Mikael Karvajalka liettuannoksen vuoden parhaana käännöksenä 2006. 2008 Krilavičienė sai Suomi-Liettua Kulttuurisäätiön tunnustuspalkinnon.

Krilavičienėn käännöksiä, joita voi selata käännöstietokannassamme:

Aida Krilavičienė translations 1 Aida Krilavičienė translations 2 Aida Krilavičienė translations 3 Aida Krilavičienė translations 4

Sébastien Cagnoli

Sébastien CagnoliTieni kääntäjäksi:

Olen kotoisin Nizzasta, raja-alueelta, missä on ollut tavallista kuulla ranskaa ja italiaa sekä perinteistä oksitaania. Mutta se on myös perinteistä turistiseutua, missä muita kieliä kuten englantia, venäjää ja saksaa puhutaan yleisesti (nykyään kuulen myös paljon suomea, kiinaa, jne.). Sekin, että äitini oli englanninopettaja, oli minulle mahdollisuus kasvaa vieraiden kirjojen ja kielten parissa.

Insinöörinä minulla oli (tylsä) ura Pariisissa suuryritysten ja hallinnon parissa. Samaan aikaan kirjoitin koko ajan omia tekstejäni (proosaa, näytelmiä) ja käänsin mielenkiintoisia pätkiä muunmaalaista kirjallisuutta.

Nykyään työni on itse asiassa melko samanlaista: käsitellä vaatimuksia, aikaa, budjettia ja laatua, löytää ratkaisuja hankaliin ongelmiin… paitsi että nyt olen itsenäinen, mikä on varsin tyydyttävää, ja asiakkaani ovat kustantamoita tai kulttuurijärjestöjä öljy- ja kaasuyhtiöiden tai pankkien sijaan… Mikä on paljon mielekkäämpää!

Olen tavallaan kääntänyt yläasteikäisestä lähtien, sillä kun opiskelin muinaiskreikkaa en voinut olla kääntämättä vanhoja runoja ranskan mittaan. Oikeastaan koen ”kääntäneeni” siitä lähtien, kun opin kirjaimet, sillä minkä tahansa kirjoittaminen, runon tai proosatekstin, on samaa prosessia: ranskankielisillä sanoilla ja lauseilla muotoilla jotain immateriaalista, joka on joko peräisin omasta päästäni tai jonkun toisen päästä. Juuri tässä on fokukseni: antaa muoto jollekin, jolla sitä ei vielä ole, ja päästä jakamaan se muiden kanssa.


Kääntämisen ilot ja haasteet:

Mikko Rimmisen ja Katja Ketun kirjat ovat olleet suuria haasteita luovan kielenkäyttönsä vuoksi. Se on usein ristiriidassa ranskan kielen ja sen tyylin asettamien rajojen kanssa. Ja juuri tämä tuottaa myös iloa: Suomen kieli ja kirjallisuus (ja jotkut muutkin kielet) tuntuvat omaan mielenmaisemaani läheisemmiltä kuin ranska. Olen viime aikoina kokenut ranskan kielen jäykkyyden yhä ahdistavampana ja uppoutuminen suomalaiseen kirjallisuuteen tekeekin hyvää sielulle.

Uuno Kailaan runojen kääntäminen oli unohtumatonta. Ensinnäkin se oli keino oppia kieltä, sillä minulla oli vain ohut käsitys suomesta siinä vaiheessa. Sittemmin julkaisin kokonaisen kokoelman häneltä, mikä oli paitsi saavutus kääntämisen näkökulmasta myös tapa vahvistaa vanhaa yhteyttä Nizzan ja Suomen välillä. Uuno Kailas vietti viimeiset viikkonsa Nizzassa, ja monet muutkin tunnetut suomalaistaiteilijat ovat asuneet täällä: Armas Launis, Olli-Matti Ronimus ja Aulis Sallinenkin Provencessa.

Yhteistyö Sofi Oksasen kanssa on ollut sangen hyödyllistä ja kiehtovaa. Olen erityisen ylpeä Nizzan (oksitaanin) kielelle kääntämästäni Kun kyyhkyset katosivat (Quora despareissèron lu colombs) -kirjasta, jonka teimme yhdessä nizzankielisen kirjailijan Miquèl de Carabattan kanssa.


Toivekäännöksiäni: 

Toiveeni kohdistuvat klassikoihin. Vaikka suomalaisella kirjallisuudella on melkoinen historia, on sitä käännetty nykykirjallisuuteen verrattuna vähän. Vanha unelmani on kääntää Volter Kilpeä, se vasta olisi haastava hanke!


Käännösten vastaanotto ranskankielisessä maailmassa:

Kalevalan ensimmäinen ranskannos ilmestyi (vaikkakin proosana) jo vuonna 1845. Ensimmäisen mitallisen ranskannoksen kirjoitti sveitsiläinen Jean-Louis Perret 1920-luvulla ja Perret toimi muutenkin suomalaisen kirjallisuuden sanansaattajana 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Kanadalla on perinteisesti ollut läheiset kulttuurisuhteet sekä Suomeen että Skandinaviaan, koska pohjoinen ulottuvuus on yhdistänyt näitä alueita. Suomalaisille kasveille on Kanadassa nimitykset, muttei Ranskassa. Joten ei ole sinänsä yllättävää, että suomalaista runoutta on julkaistu siellä (Eino Leinoa on kääntänyt Jean-Pierre Rousseau).

Ranskaa puhuu maailmassa 274 miljoonaa ihmistä, joten potentiaalisia lukijoitakin on runsaasti. Jotkut käännöksistäni ovat tavoittaneet ainoastaan sellaisia uteliaita lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita eksoottisesta kirjallisuudesta, mutta toiset, kuten Puhdistus, ovat tavoittaneet hyvin laajan yleisön ja saan paljon palautettu sangen erityyppisiltä lukijoilta.

Mika Waltarin jälkeen Arto Paasilinna on ollut takuuvarma hitti Ranskassa 1990-luvulta lähtien. Ranskalaiset kustantajat tekevät parhaansa esitelläkseen suomalaista nykyproosaa eri muodoissaan, esimerkiksi Finlandia-palkittuja romaaneja. Myös sarjakuvaa ja lastenkirjallisuutta käännetään enemmän ja enemmän. Ja tietysti, kuten muuallakin, kiinnostaa myös Ranskassa pohjoismainen dekkarikirjallisuus.

Työn alla tällä hetkellä:

Minulta on tänä keväänä ilmestynyt Jussi Valtosen He eivät tiedät mitä tekevät (Fayard) ja Sofi Oksasen Norma (Stock). Paraikaa käännän Katja Ketun Yöperhosta (Actes Sud).

Sébastien Cagnolin kääntämä Sofi Oksasen Puhdistus voitti Ranskassa Prix Femina étranger -palkinnon sekä Prix du roman Fnac:in, joka myönnettiin tuolloin ensimmäistä kertaa käännöskirjalle.

Valikoima Cagnolin käännöksiä, joita voi selata käännöstietokannastamme:

Sébastien Cagnoli translations 1 Sébastien Cagnoli translations 2

Bùi Viêt Hoa

Bùi Viêt HoaTieni kääntäjäksi:

Tieni kääntäjäksi on ollut alusta lähtien itsestään selvä. Suoritin maisterintutkinnon Unkarissa pääaineena unkari ja sivuaineena Suomen kieli ja kirjallisuus. Opiskelin tutkijaksi ja jotta voisin tehdä tutkimusta Vietnamissa Unkarin ja Suomen kirjallisuudesta, on niitä käännettävä vietnamin kielelle.

Yliopistoaikana opiskelin, miten käännetään kirjallisuutta kieleltä kielelle. Aluksi käänsin unkarilaisia ja suomalais-ugrilaisia satuja vietnamiksi. Käännekohta oli Suomen-matkani kesällä 1986. Rakastuin silloin Suomeen, ja suomalaisten ystävieni myötävaikutuksella tein suullisen sopimuksen Kalevalan kääntämisestä vietnamin kielelle.

Ryhdyin Kalevalan käännöstyöhön vasta 1989, toisella Suomen-matkallani. Vietnaminkielinen kokonainen Kalevala ilmestyi neljä vuotta myöhemmin, 1994 Vietnamissa. Sain arvokasta apua Kalevalan unkarintaneelta István Ráczilta kääntäessäni sitä vietnamiksi.

Ennen vuotta 2000 tein käännöksiä sekä Unkarin että Suomen kirjallisuudesta. Sittemmin olen keskittynyt vain suomalaisiin teoksiin, koska on todella vähän sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät kääntämään suomalaista kirjallisuutta vietnamin kielelle, ja käännöstyön kautta tekemään suomalaista kulttuuria ja kirjallisuutta tunnetuksi vietnamilaisille.

Toive- tai lempikäännöksiäni:

Haluan kääntää Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian vietnamiksi. Se jatkaisi linjaani tutustuttaa vietnamilaisia lukijoita Suomen kansaan, maan historiaan ja kulttuuriin. Nykypäivän vietnamilaiset ovat saaneet kehitys- ja kaupallisen yhteistyön välityksellä tietoa modernista Suomesta ja ottaneet oppia maan saavutuksista. Nyt olisi sopiva aika kertoa menestystarinoiden taustaa ja tutustuttaa vietnamilaisia syvällisemmin suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Haastavinta suomesta vietnamiin kääntämisessä on kahden kielen, kahden maan ja kahden luonnon erilaisuus. Klassikkojen – kuten Kalevala tai Seitsemän veljestä – sanasto poikkeaa nykykielestä. Katja Ketun Kätilön kieli on täynnä murteita ja uusia sanoja…

Iloa tuottaa se, kun ajattelen pystyväni ratkaisemaan ongelmia ja välittämään suomalaista kirjallisuutta mahdollisimman aidosti vietnamilaisille lukijoille. Koen olevani tutkija kääntäessäni suomalaisia teoksia ja pyrin olemaan uskollinen alkuperäiselle teokselle, antamaan selityksiä tekstien kautta.

Suomalainen kirjallisuus Vietnamissa:

Suomalaista kirjallisuutta tunnetaan huonosti Vietnamissa. Kääntäjäkollegani Võ Xuân Quên kanssa olemme yrittäneet aktiivisesti esitellä suomalaisia teoksia vietnamilaisille kustantajille, mutta ei ole helppoa saada heitä houkuteltua kustantamaan niitä.

Kalevala valittiin ilmestyttyään vuoden parhaaksi käännöskirjaksi Vietnamissa. Muumi-kirjat ovat menestyneet parhaiten. Taikurin hattu -teoksesta otetaan toinen painos tämän vuoden lopulla.

Bùi Viêt Hoalla on tällä hetkellä työn alla Katja Ketun Kätilön vietnaminnos, joka valmistuu keväällä 2017.

Vietnamin kirjalijaliitto valitsi Kalevalan vietnaminnoksen vuoden käännöskirjaksi 1995. 2004 hän sai Kalevalaseuran tunnustuspalkinnon, 2007 Kalevalakorun Kulttuurisäätiön tunnustuspalkinnon, 2009 Kalevalaseuran Eepospalkinnon ja 2014 Suomen Suurlähetystö Vietnamissa myönsi kääntäjille Bùi Viêt Hoa ja Võ Xuân Quê tunnustuksen ’Creative persons of the 2014 in Finland-Vietnam relations’.

Käännökset on listattu käännöstietokannassamme. Valikoima käännöksiä:

Bùi Viêt Hoa translations