Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2021

Korona kiidätti kirjamyyntiä – hybridilukeminen näkyy jo tilastoissa

Koronapandemia käänsi monen muun maan tavoin Suomessakin yleisen kirjallisuuden myynnin selvään kasvuun. Vaikka painettujen kirjojen myynti kasvoi vain kaksi prosenttia, ääni- ja e-kirjojen yhä voimakkaasti lisääntynyt kysyntä nosti kustantamoiden yleisen kirjallisuuden kokonaismyynnin 12 prosenttia vuoden 2019 tasoa korkeammalle.

Eristysajan suurimpia voittajia olivat äänikirjat, joiden myynti on kasvanut kovasti jo useana vuotena peräkkäin. Äänikirjojen myynti yli kaksinkertaistui vuonna 2020 edellisvuodesta. Vaikka Suomessakin siirryttiin paljolti etätöihin ja työmatkakäyttö väheni, suomalaiset innostuivat pitämään huolta kunnostaan ulkoilemalla, mikä lisäsi mahdollisuuksia äänikirjojen kuuntelemiseen.

Äänikirjat ovat nousseet jo merkittäväksi kirjamyynnin formaatiksi. Viime vuonna äänikirjojen osuus yleisen kirjallisuuden myynnistä oli lähes viidesosa.

Vuoden yllättävin nousu on e-kirjojen myynnin kasvaminen 84 prosentilla. E-kirjojen myynti oli äänikirjoihin tai kirjamarkkinoiden kokonaisuuteen verrattuna pientä, mutta myynnin kasvu oli kovaa verrattuna vaikkapa siihen, että vuonna 2019 e-kirjojen myynti kasvoi vain 32 prosenttia.

E-kirjojen myynnin lisääntymistä selittänee osin kuukausimaksullisten luku- ja kuunteluaikapalveluiden yleistyminen. Vaikka palvelu otetaan yleensä äänikirjojen takia, samalla maksulla saa myös e-kirjakirjaston. Kun palvelun sisällä on helppo vaihtaa formaatista toiseen, kirjan moniformaattikäyttö yleistynee entisestään.

Digitaalisten kirjojen suosion kasvu osaltaan kaventaa tietokirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden eroa. Painetuissa kirjoissa tietokirjat ovat kaunokirjallisuutta suurempi laji, mutta ääni- ja e-kirjoissa kaunokirjallisuus on tietokirjallisuutta suurempi, ja ero vain kasvoi viime vuonna, sillä kaunokirjojen myynti kasvoi e- ja äänikirjoina enemmän kuin tietokirjojen myynti samoissa formaateissa. Painetun kaunokirjallisuuden myynti kasvoi viime vuonna peräti 11 prosenttia, mutta painettujen tietokirjojen myynti laski 6 prosentilla.

Äänikirjamurros kiihdyttää yrityskauppoja

Äänikirjojen merkityksen kasvu on pitänyt kustannusalan yhdistymiskehityksen vauhdissa. Suomalainen kustannusmaailma jakautuu entistä selvemmin Otava- ja WSOY-leireihin. Otava on suomalainen sukuyhtiö, joka omistaa myös maan ylivoimaisesti suurimman kirjakauppaketjun. WSOY:n omistaa ruotsalainen Bonnier, ja myös Bonnierilla on Suomessa niin fyysisiä kirjakauppoja kuin Adlibris-verkkokirjakauppa.

Otava osti syksyllä jyväskyläläisen Atena Kustannuksen. Atenalla on ollut viime vuosina taitoa löytää nousevia trendejä ennen muita, ja erityisen vahva se on ollut tietokirjoissa. Kustantamon onnistumisiin kuuluvat muiden muassa nopeasti roihahtanut aikuisten värityskirjabuumi, ruotsalaisen Thomas Eriksonin elämäntaitokirjat ja viime vuoden toiseksi eniten painettuna myyty kotimainen tietokirja, Maria Petterssonin Historian jännät naiset, joka sisältää historian varjoon jääneiden erikoisten ja erityisten naisten pienoiselämäkertoja.

Joulun alla WSOY kertoi hankkineensa toisen jyväskyläläisen kustantamon Docendon sekä helsinkiläisen Minervan. Docendon osalta kyseessä on eräänlainen kotiinpaluu, sillä Docendo oli aikoinaan osa WSOY:tä, mutta WSOY:n uudelleenorganisoitumisten melskeissä jyväskyläläisyhtiön johto osti yhtiön itselleen. Aiemmin lähinnä teknologia-alan tietokirjoihin keskittynyt Docendo on itsenäisenä laajentanut toimintaansa huomattavasti, ensin yleiseen tietokirjallisuuteen ja viime vuosina myös kaunokirjallisuuteen.

Minervan katalogissa korostuvat Docencon tapaan tietokirjat. Kustantamo on Suomen ykkönen suomennettujen urheilijaelämäkertojen julkaisijana. Suomennetun kaunokirjallisuuden ykkösnimiä ovat rikoskirjailijat Peter James ja Pierre Lemaitre.

Kustantamoiden yhdistymiskehitystä ajaa eteenpäin äänikirjamurros. Suuremmilla kustantamoryhmillä on huomattavasti parempi neuvotteluasema ääni- ja e-kirjapalveluntarjoajien suuntaan kuin keskisuurilla saati pienillä kustantamoilla.

Äänikirjan myyntikäyrä ja äänikirjainvestoinnin takaisinmaksuaika poikkeavat painetun kirjan vastaavista. Jos kustantamon omistajat harkitsevat myymistä, luonteva hetki on ennen laajamittaiseen äänikirjainvestointihankkeeseen ryhtymistä. Toisaalta kaupan kohteena olevien kustantamoiden back listillä on aivan uudenlaista arvoa äänikirjamaailmassa. Yrityskauppojen jälkeen kustantamoiden back listin menestyssarjoja on ryhdytty tuottamaan nopeasti äänikirjoiksi.

Myyntikärjessä huumoria ja jännitystä

Vuonna 2020 aikuisten kaunokirjoista vuoden ostetuimpia olivat Miika Nousiaisen humoristinen ihmissuhderomaani Pintaremontti (Otava, Elina Ahlbäck Agency edustaa) , Antti Holman autofiktiolla leikittelevä Kaikki elämästä(ni) (Otava) ja koko 2000-luvun ajan Suomen myydyimpiin kirjailijoihin kuuluneen Ilkka Remeksen trilleri Kotkanperä (WSOY). Niitä kaikkia myytiin eri formaateissa yhteensä reilut 60 000 kappaletta.

Remes kävi kaupaksi erityisesti painettuna, Holman romaani näyttelijä-kirjailijan itsensä lukemana äänikirjana. Anni Kytömäen Finlandia-palkittu romaani Margarita (Gummerus, Helsinki Agency edustaa) oli Remeksen jälkeen vuoden toiseksi eniten myyty painettu kaunokirjallinen teos.

Kotimaisen tietokirjallisuuden myyntiä hallitsivat elämäkerrat. Äänikirjoina myytiin erityisesti true crimeä. Rikostoimittaja Pekka Lehtisen kirjoittama jengipomo Janne Tranbergin tarina Wanted Janne ”Nacci” Tranberg (CrimeTime) ylsi yli 55 000 kappaleen myyntiin. Painetuista kotimaisista tietokirjoista suosituin oli toimittaja Ulla-Maija Paavilaisen Suurin niistä on rakkaus (Otava), joka kertoo muotiyhtiö Marimekon pitkäaikaisen pääomistajan ja johtajan Kirsti Paakkasen elämästä (Elina Ahlbäck Literary Agency edustaa).

Kotimaisen lastenkirjallisuuden selvästi myydyimmät uutuudet olivat pitkäaikaisten suosikkien Mauri Kunnaksen (Joulupukin joululoma, Otava, Rights & Brands edustaa) ja pariskunnan Aino Havukaisen ja Sami Toivosen (Tatu ja Patu – Kovaa menoa kiskoilla, Otava, Rights & Brands edustaa ulkomailla) hauskat kuvakirjat.

Eri formaatit yhteen laskettuna niiden ohi kiilasi kuitenkin jo vuonna 2013 ilmestynyt Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen (Tammi, Bonnier Rights edustaa ulkomailla), jota myytiin erityisesti äänikirjana. Suosion takana on alkuvuonna 2020 ilmestynyt kirjaan perustuva lastenelokuva. Vaikka Heinähattu ja Vilttitossu -sarjan kirjat ovat läpikuvitettuja, ne ovat tekstivetoisia ja siksi äänikirjaksi sopivia.

-Karo Hämäläinen, toimittaja