Kirjallisuusviennin arvo ei romahtanut pandemiasta huolimatta

Suomen kirjallisuusviennin arvo ylsi vuonna 2020 mittaushistoriansa toiseksi parhaaseen tulokseen. Maailmaa kurittanut pandemia ei vaikuttanut ratkaisevasti kirjallisuusvientiimme, vaikka kirjojen ilmestymistä jouduttiin monissa maissa lykkäämään vallitsevasta tilanteesta johtuen. Suomen kirjallisuusviennin arvo 2020 oli liki 3,6 miljoonaa euroa, josta laskua edelliseen vuoteen oli vain noin 4 prosenttia.

Kirjallisuuden vientikeskus FILIn tilaaman selvityksen mukaan kokonaisluvussa ei siis ole suurta muutosta edelliseen vuoteen, mutta vaihtelua kirjallisuuslajien välillä on. Lähes puolet vientituloista (48 %) koostui kaunokirjallisuudesta, joka nousi tällä mittauskaudella ohi lasten- ja nuortenkirjallisuuden (40 %). Heilahteluja selittää kuitenkin yhdenkin kirjan menestys, sen verran pienistä kokonaisluvuista on kyse.

Suomalaisen kirjallisuuden käännösoikeuksia myytiin lähes 50 maahan viime vuonna. Bruttotuloista valtaosa, liki kolmannes (32 %) tuli kuitenkin englanninkielisestä maailmasta. Tämä osoittaa hyvin konkreettisella tavalla englanninkielisen kustannusmaailman merkityksen ja sen, miksi siihen on haluttu panostaa: markkinat ovat sekä lukijakunnan koon että taloudellisen vaikutuksensa vuoksi merkittävät ja siksi tavoiteltavat.

Toisaalta luvut osoittavat, kuinka rahavirrat muodostuvat sangen pienistä puroista, sillä viisi suurinta kielialuetta muodostaa yli puolet tuloista siten, että kaikki muut maat kattavat yhdessä jopa 44 %.

Kirjallisuusvienti on ammattimaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vientitulot vakiintuneet nyt liki kolminkertaisiksi siitä, mitä ne olivat mittauskauden alussa (2011). Todellisuudessa luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä selvitykseen ei saada tietoja monista suomalaiskirjailijoista, joita edustaa ulkomainen agentuuri.

”Seuraava tavoitteemme on tietysti kasvattaa kirjallisuusvientimme tulovirtaa taas uudelle tasolle. Nykytilanteeseen on päästy määrätietoisella työllä, joten ei ole mitään estettä sille, ettemmekö voisi vielä viisinkertaistaa lukua. Tämä vaatii valtiovallalta satsauksia, kirja-alalta halua panostaa vientiin sekä resursseja agentuureillemme,” visioi Tiia Strandén, Kirjallisuuden vientikeskus FILIn johtaja.

Kirjallisuusviennin arvo 2020 -selvityksen on toteuttanut Kirjallisuuden vientikeskus FILIn toimeksiannosta Katri Salmenoja.

Linkki selvitykseen (pdf, aukeaa uuteen ikkunaan)

Lisätiedot: Kirjallisuuden vientikeskus FILI
Tiia Strandén, johtaja, puh. +358 (0)40 5820 975,
Silja Hakulinen, tiedottaja, puh +358 (0)40 534 7526,

Haku lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntäjien koulutukseen on alkanut

Kirjallisuuden vientikeskus FILI järjestää lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntäjien koulutuksen 28.11.–3.12.2021 Helsingissä ja Tampereella.

Koulutukseen voivat hakea sekä aloittelevat että kokeneet kääntäjät, jotka kääntävät suomesta muille kielille.

Koulutus sisältää mm. luentoja, ennakkotehtävien käsittelyä työpajoissa sekä tapaamisia kirjailijoiden ja muiden kääntäjien kanssa. Lisäksi vieraillaan esimerkiksi Lastenkirjainstituutissa Tampereella.

Koulutus on maksuton, FILI kustantaa osallistujien majoituksen ja maksaa matkakorvauksen ulkomailta tuleville kääntäjille.

Koulutuksen vetäjinä toimivat kääntäjät Johanna Kuningas ja Janina Orlov.

Hakuaika on 1.10.–15.10.2021. Valintapäätöksistä ilmoitetaan viimeistään 19.10.2021.

Koulutukseen haetaan sähköisellä hakulomakkeella https://fili.gruppo.fi/online-applications/index.php/921331

Lisätietoja FILIssä antaa Merja Aho

Syksyn hakukierros on alkanut 1. lokakuuta

FILIn tuet ovat jälleen haettavissa 1. lokakuuta lähtien. Kustantajat voivat hakea käännöstukea 1. marraskuuta asti. Tällä hakukierroksella on haettavissa sekä suomennostuki (kauno- ja tietokirjallisuus, suomalalisille kustantajille) että ulkomaisille kustantajille tarkoitettu käännöstuki suomalaisen kirjallisuuden kääntämiseen muille kielille (käännökset suomesta, suomenruotsista ja saamesta).

Hakuohjeet
Sähköinen hakulomake