Tieni kääntäjäksi:
Suomalainen äitini huolehti siitä, että kasvoin kaksikielisenä. Hän myös synnytti minut Kemissä, mutta olen sen jälkeen elänyt koko ikäni Ranskassa, ja ranskasta muodostui varsinainen äidinkieleni.
Haaveilin jo ihan pienenä, että kääntäisin joskus ranskaksi mummin minulle lukemia Topeliuksen satuja. Se jäi haaveeksi, varsinkin kun ymmärsin, että Topelius oli alun perin kirjoittanut ruotsiksi. Opintoni veivät minut sitten aivan muuhun suuntaan, ja valmistuin arkkitehdiksi. Mutta opintojeni aikana sain tilaisuuden ansaita hieman rahaa toimimalla tulkkina ja messuemäntänä suomalaisille yrityksille. Päädyin vähitellen myös kääntämään näiden firmojen asiakirjoja, ja minulle muodostui sen verran iso asiakaskanta, että päätin valita kääntäjän uran.
Työskentelin pitkään kaupallisten, teknisten ja juridisten tekstien parissa ennen kuin aloitin kaunokirjallisuuden kääntämisen ranskantamalla Arto Paasilinnan Jäniksen vuoden. Käänsin oma-aloitteisesti kirjan valmiiksi, ja tarjosin sitä vasta sen jälkeen eri kustantamoille, joista yksi pitkän ajan päästä vihdoin innostui. Kirjan menestys oli täysin odottamattomasti niin valtava, että minulle on sen jälkeen tarjottu käännöksiä tasaiseen tahtiin.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Entisenä arkkitehtina vertailen usein käännösprosessia rakennustaiteeseen. Se on kuin yrittäisi jäljitellä olemassa olevaa rakennusta käyttäen täysin erilaisia rakennustarvikkeita. Esimerkiksi rakentaa tiilestä, tai vaikkapa marmorista, kirkon, joka näyttäisi samalta kuin alkuperäinen kaunis puukirkko. Vaikka se tuntuu usein täysin mahdottomalta, kovalla työllä ihmeitä joskus tapahtuu. Ja se on silloin äärimmäisen tyydyttävää.
Toivekäännöksiä:
Haluaisin vielä joskus kääntää Timo T. Mukan Maa on syntinen laulu.
Suomalainen kirjallisuus Ranskassa:
Arto Paasilinnan suosio Ranskassa on avannut tien muillekin suomalaisille kirjailijoille. Suomalaisten kirjojen käännösten määrä on kasvanut tasaista tahtia 1990-luvulta lähtien ja kasvaa edelleenkin. Yhä useampi kustantamo on kiinnostunut Suomesta, ja lukijoilta saamani palaute on useimmiten ollut innokasta.
Työn alla nyt:
Seuraavaksi ilmestyvät Arto Paasilinnan Suomalainen kärsäkirja ja Simo Hiltusen Lampaan vaatteissa. Työn alla minulla on Johanna Sinisalon Renaten tarina, ja sen jälkeen on listalla Rosa Liksomin Everstinna.
Anne Colin du Terrail on saanut vuonna 2003 valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon.
Anne Colin du Terrail’n käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.
