Tieni kääntäjäksi:
Tulin valantehneeksi kielenkääntäjäksi suomesta hepreaksi v. 1983, opiskelin maisteriksi seemiläisistä kielistä ja suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta Helsingin yliopistossa, valmistuin kielitieteen tohtoriksi Jerusalemin yliopistosta, julkaisin 10 omaa runokirjaa vuosina 1988-2016 ja luen suomalaista kirjallisuutta silloinkin, kun käännän jotain muuta jostain muusta kielestä.
Minusta ei voinut tulla muuta: akateeminen maailma ei kyennyt suvaitsemaan tohtoria, joka on myös runoilija ja kääntäjä, ja kirjoittamalla runoja ei saa ostettua edes kauravelliä, joten on pakko toimia kääntäjänä, ellei halua ruveta ryöstämään pankkeja.
Toive- tai lempikäännöksiäni:
Ei minulla ole lomaa eikä omaa lempikäännöstä. Onnekseni olen saanut aina valita itse, mitä teoksia käännän, joten en joutunut koskaan kääntämään kirjaa, josta en ole pitänyt. Haluan kääntää vielä oikein paljon kirjoja, sekä runoutta että proosaa. Jos ehtisin kääntää edes 10% kaikesta siitä, mitä haluaisin vielä joskus kääntää, niin saisin nähdä kuinka maailman käy neljännellä vuosituhannella.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Haastavinta on saada välitetyksi israelilaisille israelilaisesta todellisuudesta täysin poikkeavan maailman. Kivointa on joskus onnistua siinä.
Suomalaista kirjallisuutta on käännetty hepreaksi ja käännetään edelleen. Toivon hartaasti, että tämä jatkuu hyvin pitkään ja että kiinnostuneita ja innostuneita lukijoita riittää aina jatkossakin.
Työstään Rami Saari on saanut Suomen valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon 2010, Israelin valtion tunnustuspalkinnon 1996 ja 2003 ja Tchernikhovskyn palkinnon 2006 käännöksistään. Vuonna 2010 hän sai Heprean kielen akatemian palkinnon heprean kieltä ja kirjallisuutta rikastuttaneista runoistaan ja käännöksistään.
Rami Saaren käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.