Tieni kääntäjäksi:
Se oli ihan sattumaa. Kun opiskelin Helsingin yliopistossa Suomen kieltä ja kirjallisuutta, yritin ymmärtää tekstien merkityksen kirjoittamalla vaikeat kohdat kreikaksi – ja sitten huomasin miten mielenkiintoista se oli.
Kääntämisen ilot ja haasteet?
Se, että pystyy välittämään aivan toisenlaisen tavan ajatella eri kielellä toiseen kulttuuriin. Kielellä, jossa on suku, artikkelit ja ainoastaan viisi sijamuotoa, mutta jossa toisaalta on kaksi menneen ajan muotoa ja kaksi futuuria. – Ja onnistua tässä, kuten eräs ystäväni, heprean kielen kääntäjä Rami Saari, on sanonut.
Toive- tai lempikäännöksiäni:
Sanoisin, että minulla ei ole lempikäännöstä, sillä jokaisella teoksella on oma arvonsa. Mutta voisin kuitenkin mainita Mika Waltarin Johannes Angeloksen. En vain siksi, että se kertoo Bysantista, vaan lähinnä siksi, että kyseessä on tiivis kirja, josta ei voi jättää pois sanaakaan.
Joskus haluaisin vielä kääntää Kalevalan kokonaisuudessaan.
Suomalainen kirjallisuus Kreikassa:
Kreikkalaiset kustantajat, kuten suomalaisetkin, ovat kiinnostuneet kirjoista jotka myyvät… Viime aikoina on kuitenkin, yllättävää kyllä, julkaistu enemmän pohjoismaisia kirjoja. Se johtuu pohjoismaisten rikosromaanien menestyksestä maailmalla sekä suomalaisten kirjailijoiden oikeuksien myyjien onnistuneesta työstä.
Työn alla juuri nyt:
Paraikaa käännän Leena Krohnin Hotel Sapiensia ja Tainaronia.
Maria Martzoukou on palkittu Suomen valtion ulkomaisella kääntäjäpalkinnolla 2011.
Maria Martzoukoun käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.
