Tieni kääntäjäksi:
Jostain ihmeellisestä syystä aloin opiskella suomea Oslon yliopistolla, ja opintojen jälkeen ensimmäinen suomen kielen opettajani pyysi minut mukaan käännösprojektiin. Vasta kymmenen vuotta myöhemmin tein ensimmäisen kaunokirjallisen norjannokseni, Kari Hotakaisen Juoksuhaudantien. Luultavasti sain pyynnön kustantajalta kääntäjien niukkuuden vuoksi – meitä suomea jonkin verran hallitsevia norjalaisia on aika vähän. Alussa sain paljon apua Norjan parhaalta suomen ja viron kirjallisuuden kääntäjältä, Turid Farbregdilta. Ilman häntä en olisi saanut ensimmäistä romaanikäännöstä valmiiksi, enkä olisi jatkanut kaunokirjallisuuden kääntäjänä.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Suomesta norjaan kääntämisessä on kaikenlaisia haasteita. Yksi niistä on verbien moninaisuus. Onko suomalaisten kirjailijoiden todella pakko ilmaista esimerkiksi puhumista sadoilla eri tavoilla? Infinitiivien ja partisiippien runsas käyttökin aiheuttaa ongelmia, erityisesti kun yksinkertaisuus on yleinen stilistinen ihanne norjan kirjakielessä. Voisin jatkaa loputtomiin …
Toivekäännöksiäni:
Pidän vaihtelusta, siksi käännän mielelläni lyhyitä kirjoja! (Samasta syystä teen paljon muuta kuin käännöstöitä.)
Suomalainen kirjallisuus Norjassa:
Käsitykseni on, että suomalaisen kirjallisuuden asema Norjassa on parempi kuin koskaan. Julkaistaan enemmän käännöksiä, niitä arvostellaan medioissa (paitsi jos on kyse lastenkirjoista), ja niitä luetaan. Tästä voimme kiittää mm. hyviä suomalaisia kirjailijoita, FILIä sekä aktiivisinta suomenkielisen kaunokirjallisuuden norjantajaa Turid Farbregdia.
Työn alla nyt:
Tänä keväänä minulta ilmestyi Laura Lindstedtin Oneironin norjannos. Nyt käännän Tuutikki Tolosen Mörkövahtia.
Tor Tveiten käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.
