Tieni kääntäjäksi:
Isoisoäitini (Anna Emilia Eskuri, kirjoittanut omaelämäkerrallisen romaanin Vastavirtaan, WSOY 1983) oli suomalainen ja Oulusta kotoisin. Hän oli yksi minun kasvattajista, joten sieltä ovat peräisin minun suomen perustaitoni. Lisää opin itse Tbilisissä lukemalla kirjoja. Olen siis itseoppinut kielen suhteen, vaikka myöhemmin opiskelin vuoden Oulun yliopistollakin. Viime lokakuussa avioiduin suomalaisen naisen kanssa. Kääntäminen oli minulle itsestäänselvyys koska Georgiassa opiskelin yliopistossa pääaineenani saksan kääntämistä.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Olen pääsääntöisesti itse valinnut romaaneja, joita ehdotan käännettäviksi georgialaisille kustantajille. Toisinaan olen myös kieltäytynyt sellaisten teosten kääntämisestä, joita en arvosta.
Erityisen haastava oli Henrik Meinanderin Suomen historia, joka vaati paljon tarkkuutta enkä kääntäjänä voinut ottaa samanlaisia vapauksia kuin kaunokirjallisen tekstin kanssa.
Toivekäännöksiäni:
Haluaisin vielä kääntää M. A. Nummisen Rehtorin päiväkirjan, Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaisen, Henrik Tikkasen Brändövägen 8, Heikki Turusen Simpauttajan.
Käännösten vastaanotto Georgiassa:
Sekä hyvä että huono. Usein huono, koska kustantajat eivät mainosta kunnolla julkaisemiaaan teoksia, paitsi Henrik Meinanderin Suomen historiaa, jolle itse Suomen suurlähettiläs järjesti esittelytilaisuuden. Hyvin markkinoitiin myös Emmi Itärantaa: maan johtavin kustantamo järjesti tehokkaan mainoskampanjan ennen kaikkea yläasteikäisille koululaisille ja nuorille.
Georgiassa on myös pohjoismaisen kirjallisuuden ystäviä, jotka ovat ihastuneet esim. Kari Hotakaisen ja Sofi Oksasen teoksiin, joita olen kääntänyt, mutta myös Mikko Rimmisen Pussikaljaromaaniin. Olen saanut siis hyviä palautteita, eniten henkilkökohtaisesti.
Viimeaikaisia töitä:
Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki on valmistunut, Katri Lipsonin Jäätelökauppias ilmestyy ensi talvena.
Valikoima Dimitri Gogolashvilin käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.