Tieni kääntäjäksi:
Sattumaa. Pelkkää sattumaa. Alun perin halusin opiskella venäjää ja englantia. Mutta kun pääsin yliopistoon, ei ollutkaan mahdollista opiskella tätä yhdistelmää. Sen sijaan minulle tarjottiin muita yhdistelmiä: venäjää pääaineeksi ja sen kanssa bulgariaa tai serbokroaattia tai suomea. Tai sitten englantia yhdessä korean kanssa. Venäläisten klassikoiden ihailijana halusin opiskella juuri venäjää, siispä päätin valita jonkin yllä mainituista venäjäyhdistelmistä.
Suomi silloin tuntui hassulta enkä tiennyt maasta mitään. Olin kuullut ainoastaan jotain jääkiekosta ja murtomaahiihdosta. Mutta joskus sitä tekee hassuja päätöksiä. Ja joskus se kannattaakin. Vaikka silloin en vielä ajatellut tšekintämistä suomesta, vaan venäjästä. Mutta. Opiskellessani huomasin kilpailun olevan tosi kovaa: venäjän kääntäjiä oli paljon ja töitä vähän.
Onneksi maassamme tapahtui suuria muutoksia. Kaikki vapautui ja yhtäkkiä oli mahdollista matkustaa minne vain ilman matkustuslupia ja minä pääsin stipendiaattina Suomeen 90-luvun alussa. Luin silloin hurjan paljon kirjoja ja tutustuin paremmin Suomen nykyproosaan. Ja rakastuin siihen. Palattuani kotimaahani ryhdyin vakuuttamaan kustantajia siitä, että suomalainen kirjallisuus on hyvää ja kiinnostavaa ja että sitä kannattaa julkaista. Ja niin urani tšekintäjänä suomesta alkoi.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Vastaukseni ehkä pätee kääntämiseen mistä kielestä tahansa. Ratkaistavia pulmia löytyy aina paljon ja niitä on lähes jokaisessa teoksessa. Ne johtuvat monista eri syistä – suuria erojahan ei ole vain kieliopissa, tyylikerroksissa tai sanavarastossa, mutta myös kulttuurissa, yhteiskunnallisissa tavoissa, erilaisissa historiallisissa kokemuksissa, instituutioiden toiminnassa jne. On aina vaikea etsiä osuvia vastineita, kun käännetään esim. slangia, murretta, idiolektiä, lasten kieltä, kiro- ja huudahdussanoja. Sama koskee myös idiomeja, sananparsia, sanontoja sekä viittauksia johonkin konkreettiseen henkilöön tai tapahtumaan, joita jopa kokeneen kääntäjän on joskus hankala tunnistaa.
Toisaalta palkintona on, että kääntäminen laajentaa kääntäjän näköpiiriä ja avaa kokonaan uusia maailmoja. Kirjallisuudessa nimittäin käsitellään usein sellaisia ihmistoimen aloja ja alueita, joista kääntäjäparka ei tiennyt mitään ennen kirjan avaamista. Mutta jos pyrkii kääntämään kaiken oikein, joutuu syvällisesti tutustumaan eri aloihin, etsimään asiantuntijoita, jotka selittävät termit, periaatteet ja ongelmalliset kohdat. Se tarkoittaa, että kääntäjä oppii jatkuvasti jotain uutta ja kääntämisen kautta pikku hiljaa tuntee maailmaa koko sen laajuudessaan.
Toivekäännöksiäni:
En haaveile mistään tietystä teoksesta, vaan toivon vain, että elämä vielä tarjoaa minulle lisää laadukasta kirjallisuutta luettavaksi, ja jos kustantaja löytyy, niin myös käännettäväksi. Pidän yllätyksistä.
Käännösten vastaanotto Tšekeissä:
Suomalaista – ja yleensäkin pohjoismaista – kirjallisuutta seuraa suhteellisen rajallinen, mutta jatkuvasti kasvava lukijakunta. Se taitaa johtua siitä, että Pohjoismailla on perinteisesti ollut täällä hyvä maine ja ihailijoita on varsinkin nuorempien ihmisten keskuudessa. Itse olen viime vuosina huomannut, että kiinnostus suomalaiseen kulttuuriin on nousussa. 90-luvulla, eli urani alussa, jouduin kääntäjänä itse etsimään kustantajia ja suostuttelemaan heitä julkaisemaan suomalaista kirjallisuutta, mutta nyt olosuhteet ovat muuttuneet aivan päinvastaisiksi – kustantajat etsivät kääntäjiä. Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna julkaistujen teoksien määrä on kasvanut noin nelinkertaiseksi.
Viimeaikaisia töitä:
Uusimpana tuotoksenani on huhtikuun 2017 alussa ilmestynyt Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät ja paraikaa yritän saada valmiiksi Miika Nousiaisen Juurihoidon.
Vladimír Piskoř on palkittu Suomen valtion ulkomaisella kääntäjäpalkinnolla 2012. Tšekeissä hän on ollut kahdesti Tšekin kääntäjäliiton jakaman Josef Jungmann palkinnon ehdokkaana: 2006 Asko Sahlbergin Höyhen -pienoisromaanin käännöksestä ja 2012 Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri –romaanin käännöksestä. Hän sai kummastakin erityispalkinnon.
Vladimír Piskořin käännöksiä voi hakea käännöstietokannasta.
