Bruttotulot kirjallisuusviennistä olivat 2013 2,24 miljoonaa euroa kun ne 2012 olivat 1,98 miljoonaa euroa. Suuri muutos on tapahtunut kirjallisuuslajeissa, joissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden osuus on noussut kahden edellisvuoden reilusta kolmanneksesta jopa 59 prosenttiyksikköön. Maista Saksa pitää yhä ykköspaikkaa, mutta haastavina pidetyt englanninkieliset markkinatkin ovat raottumassa suomalaiselle kirjallisuudelle.
FILIn ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilaaman Kirjallisuusviennin arvo 2011–15 -selvityksen uudet luvut vuodelta 2013 ovat valmistuneet. Selvitystä tekevä Media Clever raportoi nousua edellisvuoteen reilut 13 %. Bruttotulot kirjallisuusviennistä, käännösoikeuksien myynnistä, ovat 2,24 miljoonaa euroa 2013 kun ne 2012 olivat 1,98 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 hyppäys oli suurempi, kun kasvua oli liki 60 %.
Luvut on kerätty kotimaisilta kustantajilta ja agenteilta nimettöminä ja sisältävät toteutuneet myynnit. Ulkomaisten agentuurien myymät oikeudet eivät ole luvuissa mukana. Selvityksen ulkopuolella ovat kirjojen ulkomaan kappalemyynnistä kertyneet tulot. Näin ollen kirjallisuusviennin bruttotulot ovat vielä tässä ilmoitettuja lukuja korkeammat.
Suuri muutos on tapahtunut kirjallisuuslajeissa, joissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden osuus on noussut kahden edellisvuoden reilusta kolmanneksesta jopa 59 prosenttiyksikköön. Kaunokirjallisuuden osuus puolestaan on vastaavasti laskenut reilusta puolesta kolmannekseen. Tietokirjallisuuden suhteellinen osuus on laskenut viiteen prosenttiin edellisvuoden yhdeksästä.
Maista Saksa pitää yhä ykköspaikkaa, mutta sen suhteellinen osuus on laskenut vuodessa kuudella prosenttiyksiköllä 30:sta 24:ään. Sitä vastoin haastavina pidetyt englanninkieliset markkinat ovat raottumassa suomalaiselle kirjallisuudelle, osuus on kasvanut 9 prosenttiyksiköstä 19:ään. Kolmantena maana tilastoissa näkyy Venäjä ja neljäntenä Latinalaisen Amerikan alue.
Saksalaiset kustantajat panostivat paljon Frankfurtin kirjamessujen teemamaahan Suomeen, minkä vuoksi laskua saksankielisellä alueella on odotettavissa kun teemamaavuodeksi ostettujen oikeuksien määrä tasoittuu. Messumenestyksen vaikutus suomalaiselle kirjallisuudelle heijastuu myös muille kielialueille saksankielisten markkinoiden toimiessa portinavaajina.
Kustantaja Anna-Riikka Carlson WSOY:ltä kertoi FILIn lehdistötilaisuudessa 4.11.2014, että Aasiassa on seurattu tarkkaan Suomen Frankfurtin teemamaahanketta ja merkittäviä kauppoja on tehty esimerkiksi Japaniin, Kiinaan ja Intiaan.
Suomen kirjallisuuden näkyvyys saksalaisessa mediassa löi kaikki aiemmat teemamaaennätykset päätyen lopulta 7770 mediaosumaan aikavälillä lokakuu 2013–lokakuu 2014. Teemamaiden saldo aiemmin on vaihdellut alle 2000:sta parhaimmillaan reiluun viiteentuhanteen. Jopa 40 % mediaosumista koski kirjallisuutta ja kirjailijoita, 27 % teemamaahanketta messupaviljonkeineen laajemmin, neljännes oli teemamaahankkeen mainintoja ja 8 % käsitteli kulttuuritapahtumia Frankfurtissa.
Saksalaisen mediatoimisto WBCO:n toimitusjohtajan Frank Wöllsteinin mukaan Suomi ei koskaan aiemmin ole näkynyt näin laajasti Saksassa. Syinä FINNLAND. COOL. -hankkeen menestykselle Wöllstein pitää mediatyön varhaista aloitusta FILIssä: saksalaisilla toimittajilla on ollut mahdollisuus tavata lukuisia suomalaisia kirjailijoita ja aikaa tutustua kirjallisuuteemme. Mutkaton kirjallisuuden ja hankkeen esitteleminen tekivät niistä houkuttelevia. Myös Frankfurtin taidelaitosten kulttuuriohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen suomalaista kulttuuria ja kiinnosti mediaa.
FINNLAND. COOL. -hankkeen ytimessä oli kirjallisuus, mihin myös viestintä keskittyi ja tämä kantoi hedelmää. Runsas mediahuomio ei kuitenkaan olisi ollut mahdollinen ilman saksalaisen median vilpitöntä kiinnostusta kirjallisuuteemme. Medianäkyvyydellä on FINNLAND. COOL. -hankkeen tavoitteiden kannalta tärkeä merkitys, sillä suomalaisen kirjallisuuden ja sen saksannosten näkyvyys suurelle yleisölle kasvattaa kirjojen myyntiä ja vaikuttaa saksalaiskustantajien haluun panostaa jatkossakin suomalaiseen kirjallisuuteen.
Lisätiedot: FILIn johtaja Iris Schwanck, puh. +358 (0)40 5080 331, ja FILIn tiedottaja Silja Hakulinen, puh. +358 (0)40 5347 526,
