Tieni kääntäjäksi:

Olen lapsesta asti ollut kova lukemaan; rakastin ja rakastan kirjallisuutta, kiitos kirjastonhoitaja-äidin ja professori-isän. Elättelin nuorena joitain erittäin häilyviä, romanttisia ajatuksia kirjailijan urasta, mutta tuntui, ettei minulla ollut mitään palavaa tai painavaa sanottavaa. Kääntäminen tarjosi oivan mahdollisuuden osallistua kirjailijan työhön kunnes löytäisin jotain tärkeää sanottavaa omissa teoksissani.

Suomi-fokuksestani voisi syyttää mormonien lähetystyöintoa. Faija tuli Suomeen pienestä utahilaisesta kylästä joskus 60-luvun alkupuolella. Äiti oli jo jäänyt koukkuun Jyväskylässä, kun mormonit tarjosivat ilmaisia englanninkielen tunteja. He tapasivat kunnolla vasta Provossa, Utahissa, kun molemmat Suomi-klubin jäseninä osallistuivat joulujuhlakomiteaan. Jenkki-isäni puhuu edelleen suomea ja on erittäin aktiivinen Seattlen Finlandia Foundationissa; vanhempani tulevat Suomeen joka vuosi. Eli sukujuuria ja lähisukulaisia löytyy, vaikka opin kielen kunnolla itse vasta 27-vuotiaana, kun muutin Helsinkiin. Ex-mieheni oli myös hyvä opettaja ja jaksoi yrittää saada partitiivia kaaliini yli 10 v. Onnistui vain osittain.

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Huumori/sanaleikit ovat usein haastavia, ja tietyt konseptit, esim. ”vuorineuvos.” Hauskinta? Puhekieli.

Toivekäännöksiäni:

Sinuhe egyptiläinen ja/tai Juha Vuorisen Kristian-sarja.

Käännösten vastaanotto Yhdysvalloissa:

Hmm. Pajtim Statovcin kirjoittama ja David Hackstonin kääntämä Kissani Jugoslavia sai paljon huomiota englanninkielisessä printtimediassa tänä vuonna, ja huomasin Tove Janssonin Kunniallisen petkuttajan Warby Parker -silmälasiliikkeessä viime viikolla esimerkkinä kiinnostavasta kirjallisuudesta.

Mutta aika selvää on, että Suomi ei ole vielä lyönyt läpi kirjallisuudessa samalla tavalla kuin klassisessa musiikissa tai arkkitehtuurissa. Muumien lisäksi laajinta lienee Kalevalan vaikutus Tolkienin tuotantoon. Tietyt lukijat tuntevat Sinisalon, Waltarin ja Paasilinnan mestareina omissa genreissään, mutta ei voi sanoa, että kukaan olisi saavuttanut samankaltaista huomiota kuin esim. Knausgård.

Työstäni kuullessaan ihmiset pyytävät kyllä suosituksia, ja yritän antaa heidän makujensa mukaisia ehdotuksia. Omista käännöksistäni Petri Tammisen Rikosromaani on saanut kehuja omaperäisestä näkökulmasta ja inhimillisestä huumorista.

Tunnustuksia ja työn alla nyt:

Pari Harri Nykäsen Ariel-sarjan käännöstäni ovat pari kertaa saaneet tunnustusta World Literature Todayn vuosittaisessa listassa kiinnostavasta käännöskirjallisuudesta. Käännökseni Jussi Valtosen kirjasta He eivät tiedä mitä tekevät tekee yhdysvaltalaisdebyytinsä tässä kuussa, kiinnostavaa nähdä, minkälaista huomiota kirja herättää täälläpäin.

Kristian Londonin käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.