Tieni kääntäjäksi:
Voisin sanoa, että päädyin kääntäjäksi sattumalta, vaikka kirjallisuuden kääntäminen kiehtoi jo koulussa, jolloin yritin kääntää englannista. UKANin kielikurssilla Helsingin yliopistossa 1995 opin paljon lisää Mika Waltarista. Sattumalta Akateemisessa kirjakaupassa huomasin myös Waltarin Sinuhe egyptiläisen, aloin selailla sitä ja tajusin että senkaltaista kirjaa ei liettuan kielellä ole. Olin kovin innostunut ja palattuani Suomesta tarjosin kustantamolle kirjan katkelman. Vuonna 1997 Sinuhe egyptiläinen ilmestyi liettuaksi minun kääntämänä.
Kääntämisen ilot ja haasteet?
Haasteet riippuvat paljolti kirjan aiheesta. Päänvaivaa voi tuottaa murre- ja slangisanojen, jonkun alan termin vastineiden tai tausta-aineiston etsiminen.
Hauskinta tässä työssä on vaihtelevuus. On mielenkiintoista seurata suomalaisen kaunokirjallisuuden uudistumista ja monipuolistumista. Kirjallisuus muuttuu aika nopeasti, kääntämisvaikeusaste jatkuvasti kasvaa, siksi työ ei koskaan ikävystytä.
Toivekäännöksiäni:
Kääntäisin mielelläni Rosa Liksomin teoksia ja suomalaista nykyrunoutta, mutta joskus haaveilen myös Väinö Linnan kirjoista.
Käännösteni vastaanotto Liettuassa:
Mahtavin oli Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen liettuannoksen vastaanotto, kun koko painos häipyi kirjakaupoista kuukaudessa. Waltari on edelleen suosittu. Lämpimän vastaanoton lukijoilta ovat saaneet Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus ja Tommi Kinnusen Neljäntienristeys.
Aida Krilavičienėlta on juuri ilmestynyt Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät. Liettuan PEN-klubi palkitsi Mika Waltarin romaanin Mikael Karvajalka liettuannoksen vuoden parhaana käännöksenä 2006. 2008 Krilavičienė sai Suomi-Liettua Kulttuurisäätiön tunnustuspalkinnon.
Krilavičienėn käännöksiä voi hakea käännöstietokannassamme.
