Tieni kääntäjäksi:
Minulla on suomalainen äiti ja portugalilainen isä. Kotona puhuttiin portugalia. Kun 9-vuotiaana muutin äitini ja veljeni kanssa Suomeen 1970, en osannut sanoa muuta kuin ”en ymmärrä”. Elokuussa alkoi koulu ja luultavasti siksi, että kyseessä oli pieni ja erikoinen koulu (Käpylän yhtenäiskoulu) kaikki olivat hyvin avoimia minua kohtaan. Joulun aikoihin puhuin jo aika hyvin tätä uutta kieltä. Luulen että selitys liittyy myös kulttuuriin: latinalaisena en ujostellut mitään, olin hyvin avoin ja iloinen. Luokkani oli pieni ja olemme edelleenkin ystäviä. Koska vietin kaikki kesäkuukaudet isäni kanssa Portugalissa, en menettänyt isäni kieltä.
Kirjoitin ylioppilaaksi Suomessa ja tulin Portugaliin opiskelemaan kulttuuri- ja sosiaaliantropologiaa. Varsinainen kääntäminen alkoi silloin, koska antropologiassa on nimenomaan kysymys kulttuurien kääntämisestä ja siinä mielessä se on hyvin samanlainen prosessi kuin kirjallinen kääntäminen. Portugalilaisena ja suomalaisena minua kiehtoi molempien kulttuurien erilaisuus. Myöhemmin, tehdessäni tutkimusta väitöskirjaa varten, asuin melkein vuoden pienessä suomalaisessa kylässä (Hauhalassa) ja myöhemmin vastaavanlaisessa portugalilaisessa kylässä (Nossa Senhora da Boa Fé).
Paljon myöhemmin, kuin Suomi liittyi Eurooppa Unioniin, minä muutin lasteni kanssa Luxemburgiin jossa olin Euroopan parlamentin virallinen kääntäjä. Vaikka aluksi pidin työstäni, tajusin hyvin nopeasti, että en halunnut jäädä loppuelämäkseni sinne ja että se, mikä minua todella kiinnosti, oli kirjallisuuden kääntäminen.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Haastavin ja oikeastaan hauskin asia kun kääntää suomesta portugaliin on nimenomaan se, että koska suomi ei ole indoeurooppalainen kieli, näillä kielillä ei ole mitään yhteyksiä. Itse pidän kääntämisessä erityisesti siitä, että on aina vaihtoehtoja ja kääntäjä joutuu koko ajan tekemään päätöksiä. Pidän myös hyvin paljon käännösten tarkistusvaiheesta!
Toive- ja lempikäännöksiä:
Tein näytekäännöksen Elina Hirvosen kirjasta Kun aika loppuu ja kääntäisin mielelläni koko kirjan. Puhumattakaan klassikoista kuten Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Juhani Ahon Rautatie. Nykykirjailijoista valitsisin mm. Leena Krohnin mutta oikeastaan kääntäisin mitä vain! Myös näytelmiä ja lastenkirjallisuutta.
Käännösten vastaanotto Portugalissa:
Portugalissa suomalainen kirjallisuus on melko tuntematonta. Vaikka portugalin kielen puhujia on 244 miljoonaa ja portugali on kuudenneksi puhutuin kieli maailmassa, Brasiliassa ei lueta Portugalissa julkaistuja kirjoja vaan he tekevät oman versionsa.
Viimeaikaisia töitä:
Olen FILIn tukien ansiosta kääntänyt Salla Simukan trilogian ensimmäisen osan ja Sofi Oksasen Puhdistuksen. Viimeisin julkaistu käännös on Sofi Oksasen Norma.
Ana Toivola Câmara Lemen käännöksiä voi hakea käännöstietokannasta.
