Tieni kääntäjäksi:
Voi sanoa, että minusta tuli kääntäjä melkein sattumalta. Olen Kööpenhaminan yliopiston suomen kielen laitoksella opintojani suorittanut suomen kielen maisteri, koska olen pienestä asti ollut kiinnostunut Pohjoismaista, Baltian maista sekä pienistä kieliyhteisöistä. Kiinnostuksenkohteenani ovat aina olleet enemmän kielen lingvistiset seikat kuin kaunokirjallisuus. Valmistuttuani työskentelin ensin yksityisellä sektorilla kielitaitojani pragmaattisesti käyttäen. Opiskeluaikoina laitoksemme lehtori Tuula Eskeland korosti kuitenkin käännöstaitojen ja kirjallisuusviennin tärkeyttä. Siksi laitos järjesti yhteistyössä Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin kanssa työpajoja, joissa käännettiin suomalaisia näytelmiä tanskaksi. Niitä esitettiin lukutapahtumissa Kööpenhaminan teattereissa. Kokenut tanskantaja Helena Idström kuuli käännökseni ja suositteli minua eräällle kustantamoille, kun hän itse siirtyi eläkkeelle. Ensimmäisinä toimeksiantoinani minulla oli kunnia kääntää Kari Hotakaisen Ihmisen osa sekä Sofi Oksasen Stalinin lehmät.
Toive- tai lempikäännöksiäni:
En oikeastaan halua nimetä mitään käännöstä lempikäännöksekseni, sillä nautin kääntäjänä juuri siitä, että tekstit ja aihepiirit vaihtuvat. Siinä oppii aina jotain uutta ja mielenkiintoisia haasteita riittää. Kaikki käännökseni ovat minulle rakkaita ja tärkeitä, koska koen itse työn äärimmäisen mielekkääksi itselleni.
Voisin kaikesta huolimatta mainita, että Sofi Oksasen Stalinin lehmät tulee ikuisesti olemaan lempikirjojani, koska se käsittelee sitä samaa aikaa Virossa, jolloin itse olin maassa vaihto-oppilaana 1993–1994. Kirjan kääntäminen oli siis samalla hyvin henkilökohtainen kokemus.
Kari Hotakaisen kiero kieli ja hurjan hillitty huumori on aina mukava haaste kääntäjälle. Viime vuosina Katja Ketun kirjojen kääntäminen on tuonut myös mukavia haasteita elämään, ja huomaan että olen kehittynyt valtavasti ammatillisesti niitä kääntäessäni.
Viron ja venäjän kielen opiskelut ovat olleet erittäin hyödyllisiä, koska olen saanut kääntää paljon sellaista suomalaista kirjallisuutta, joka koskee koko alueen historiaa – en tiedä miten olisin pärjännyt ilman kielitaitoani kääntäessäni Rosa Liksomin Hytti nro 6:a, Sirpa Kähkösen Graniittimiestä tai vaikkapa Marko Leinon Ansaa, Matti Röngän Tappajan näköistä miestä tai Katri Lipsonin Kosmonauttia.
Uusi suosikkini on Minna Rytisalon Lempi, jonka toivoisin saavani kääntää tanskaksi. Jos joskus riittää aikaa, haluaisin kääntää myös runoutta.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Suomesta tanskaan kääntämisessä haastavinta on suomen tanskasta hyvin poikkeava rakenne, jonka takana piilee erilainen tapa hahmottaa maailmaa. Esimerkiksi suomenkielinen kirja saattaa keskittyä ilmaisujen kauneuteen, kun taas Tanskassa juoni on hyvin keskeisessä asemassa. Tanskassa ei myöskään ole niin paljon esimerkiksi ääntä kuvailevia sanoja, joten hyvinkin kaunis suomenkielinen virke saattaa muuttua melko latteaksi tanskaksi. Silloin pitää keksiä selityksiä ja kuvaavia lauseita, jotta saa välitettyä saman tunteen tanskaksi.
Kivointa on, että Suomen ja Tanskan kulttuurit ovat loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan verrattuna vaikkapa japanilaiseen, joten esimerkiksi musta huumori tai yhteispohjoismaalaiset asiat välittyvät hyvin.
Suomalainen kirjallisuus Tanskassa:
Suomalainen kirjallisuus on kokenut varsinaisen buumin Tanskassa viime vuosina. Paras selitys tälle lienee se, että yhteistyö eri tahojen välillä on mutkatonta ja toimivaa. Nykyistä kirjallisuusviennin menestystä ei olisi saavutettu ilman FILIn panostusta ja tukea, mutta tietysti syynä on myös se, että suomalaiset kirjailijat kirjoittavat upeita kirjoja! Vertaan usein suomalaista kirjallisuutta tanskalaiseen elokuvatuotantoon. Meiltä irtoaa nykyään kansainvälisesti hyvin menestyviä tv-sarjoja ja elokuvia, suomalaisilta taas tasokasta kirjallisuutta!
Birgita Bonde Hansen kääntää parhaillaan Laura Lindstedtin Oneironia. Myös seuraava Hotakaisen käännös on pian valmis, ja hänen kääntämänsä Tommi Kinnusen Lopotti ilmestyy kohta tanskaksi.
Birgita Bonde Hansenin käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.
