Maria Pakkala

Tieni kääntäjäksi:

Pienenä, kun minulta kysyttiin mikä sinusta tulee isona, vastasin: ”Liikenainen, opettaja, kirjailija, sihteeri ja kääntäjä.” Kun minusta tuli kääntäjä, minusta tuli kaikki nämä. Toimin kääntäjäsihteerinä isälleni siihen asti, kunnes muutin pois kotoa, koska tämä ei enää nähnyt lukea ja kirjoittaa. Tämän vuoksi luin runsaasti erilaista kirjallisuutta ja kirjoitin isäni sanelemia artikkeleita.

Kuusitoistavuotiaana toimin tulkkina ja kääntäjänä Marokossa kotikaupunkini nuorisotalossa, ja siitä lähtien aloin suunnata kääntäjän ja tulkin uralle. Yliopistossa tein arabialaisen kirjallisuuden äänikirjoja näkövammaisten opiskelijoiden hyväksi. Arabian kirjallisuus tuli sitäkin kautta tutuksi ja rakkaaksi.

Valmistuin käännöstieteen maisteriksi 2001 ja erikoistuin kaunokirjallisuuden kääntämiseen. Vuonna 2004 aloitin teologian ja suomen kielen opinnot Helsingin yliopistossa, enemmän tai vähemmän sattumalta juuri Suomessa. Ja koska synnyin ollakseni kääntäjä, aloin pian kääntää suomalaista kirjallisuutta. Toimin myös arabian kielen ja kääntämisen opettajana. Liikenaisen aloitekyvyistä, yrittäjähengestä ja sitkeydestä minulla on ollut paljon apua viedessäni suomalaista kirjallisuutta arabimaailmaan.

Toive- tai lempikäännöksiäni:

Lempikäännöksiäni ovat Jaakko Hämeen-Anttilan Mare Nostrum ja Alexis Kourosin Gondwanan lapset. Molemmat teokset ovat mielestäni nerokkaita ja samalla haastavia kääntää. Olin varma, että ne menestyisivät arabiankielisillä kirjamarkkinoilla – ja näin kävi.

Haluaisin kääntää Leena Krohnin tuotantoa. Listallani on mm. Ihmisen vaatteissa, Älä lue tätä kirjaa ja Auringon lapsia. Lisäksi haluaisin kääntää Arto Paasilinnan Jäniksen vuoden.

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Haastavinta on kääntää kielelle, joka ei ole kenenkään äidinkieli. Puhutusta kielestä olennaisesti poikkeavaa arabian kirjakieltä opitaan vasta koulussa ja sitä käytetään kirjallisuudessa, sanomalehdissä, radiossa, televisiossa ja muodollisissa puhetilanteissa kuten konferensseissa. Suomalaista kirjallisuutta kääntäessäni eteen tulee tilanteita, joissa pitää käyttää puhekieltä. Puhutut arabiat poikkeavat kuitenkin toisistaan niin paljon, että valinta pitää tehdä sen mukaan, missä kirja julkaistaan. Tästä syystä mielekkään tekstin tuottaminen edellyttää, että kääntäjä osaa ainakin viittä puhuttua arabiaa äidinkielen tasoisesti.

Suomalainen kirjallisuus arabimaailmassa:

Suomalainen kirjallisuus alkaa kiinnostaa arabimaailmaa entistä enemmän. Seuraan ylpeänä, mutta nöyränä Goodreadsin ja Twitterin kautta keskusteluja käännöksistäni ja suomalaisen kirjallisuuden ihailua. Suomalaista kirjallisuutta luetaan jo laajasti arabiankielisissä maissa kuten Syyriassa, Libanonissa, Egyptissä, ja Arabian niemimaalla. Vuonna 2014, kun arabiantamiani kirjoja ilmestyi kahdeksan kappaletta kerralla, suomalaista kirjallisuutta esiteltiin näyttävästi mediassa. Arabimaailma on kuitenkin laaja. Meidän pitää tehdä paljon enemmän töitä suomalaisen kirjallisuuden aseman vakiinnuttamiseksi kyseisellä alueella. Siihen tarvitaan myös lisää arabiantajia.

Maria Pakkalan tuorein käännöstyö on Emman ja Eetun yllätyslöytö (Marita Hauhia ja Anne Randén, Avain, 2016).

Maria Pakkala on saanut työstään Kuwait Foundation for the Advancement of Science:n kääntäjäpalkinnon vuonna 2012. 

Maria Pakkalan käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.