Tieni kääntäjäksi:
Vieraista kielistä kiinnostuin kun olin noin yhdeksänvuotias. Se johtui alunperin filateliasta. Halusin tietää, mitä postimerkkien salaperäiset vieraat sanat tarkoittivat, se tuntui jännittävältä. Lähdin sitten opiskelemaan fennougristiikkaa. Sukujuuria Suomessa minulla ei ollut, eikä suomalaista tyttöystävääkään. Mutta nämä kielet vaikuttivat erilaisilta ja ehkä haastavammiltakin kuin koulussa opitut ”isot” kielet. Kun perhetilanteen vuoksi noin 35 vuotta sitten ryhdyin toimimaan vapaana kääntäjänä, suomen kielestä tuli leipätyö ja kirjojen kääntämisestä sen rakkain osa. Alussa en oikein uskaltanut kääntää kirjoja. Mutta sitten luin Hannu Mäkelän hauskan lastenkirjan ja halusin, että poikani saisi lukea sen. Löysin saksalaisen kustantajan. Siitä se alkoi.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Pitää löytää kirjan, uuden käännöstyön, erityinen luonne. Erityislaadun siirtäminen muotoon, joka kuulostaa hyvältä saksalta, on haastavin tehtävä. Työskentelyn aikana aina uudestaan, ja ihan pienissäkin asioissa huomaa, että kahden kielen välinen ero on suuri. Silloin muutaman lauseenkin vääntäminen voi kestää. Jos syntyy onnistunut tulos, se tyydyttää. Jos ei vieläkään synny, se ärsyttää. Tai hermostuttaa kun deadline lähestyy. Kai sekin kuuluu kääntäjän työhön. Sitten jatketaan viilaamista.
Kun löydän mietiskelyn jälkeen suomalaisen romaanin vaikealle sanaleikille sopivan saksankielisen vastineen, jolle ”testihenkilö” nauraa – se on yksi hauskimmista hetkistä.
Toivekäännöksiä:
En nyt mieti pitkään vaan sanon spontaanisti: Erno Paasilinnan Kadonnut armeija.
Suomalainen kirjallisuus Saksassa:
Suomalainen kirjallisuus on tullut Saksassa näkyvämmäksi. Tärkein tekijä oli kyllä Suomen rooli vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessujen teemamaana. Kuitenkin jo 2000-luvun alussa saksannoksien määrä ja kirjo kasvoivat valtavasti verrattuna siihen, mitä vain 12 vuotta aiemmin julkaistiin molemmissa Saksoissa yhteensä.
Silloin kaikki olisivat nauraneet, jos joku olisi väittänyt että joskus tulee olemaan (Arto Paasilinnan lisäksi) muutamia suomalaisia kirjailijoita, joiden teoksia saksannettaan tusinoittain…
Nimenomaan pienempien saksalaisten kustantajien tapauksessa FILIn tuen mahdollisuudella on merkittävä rooli, kun niissä päätetään sopivan suomalaisen kirjan etsimisestä ja käännösoikeuksien ostamisesta.
Käännettyjen kirjojen listan pituus ei ole kyllä ainoa suomalaisen kirjallisuuden asemaa kuvaava tekijä. Mutta jos ei ole käännöksiä, ei voi olla saksalaisia lukijoitakaan.
Käännösten vastaanotto:
Tuntemattomien henkilöiden lähettämiä sähköpostejä voi kai pitää palautteena. Siinä tiedusteltiin milloin seuraava (Soininvaaran) Ratamo ilmestyy ja mistä uudessa kirjassa on kysymys. Vaikka se oli vain yksi pikku viesti, se osoittaa, että suomalaiset kirjat ovat saaneet kantayleisönsä Saksassakin.
Työn alla nyt:
Seuraavaksi ilmestyy todennäköisesti Max Seeckin Hammurabin enkelit -nimisen romaanin käännökseni.
Peter Uhlmannin käännöksiä voi hakea käännöstietokannastamme.
