Tieni kääntäjäksi:
Olen koulusta saakka halunnut oppia suomen kieltä – se kuulosti niin salaperäiseltä (ilmeisesti koska en saanut siitä mitään selvää!) ja niin kauniilta, soinnikkaalta, että tahdoin perehtyä sen salaisuuteen. Opiskelin suomen kieltä ensin neljä vuotta Vilnan yliopistossa, sitten suoritin maisterintutkinnon Helsingin yliopistossa pääaineenani Suomen kieli ja kulttuuri. Noin viisi vuotta käänsin vain asiatekstejä. Niillä oli aina kysyntää, mutta vähitellen ne alkoivat väsyttää. Isäni Kestutis Urba, joka on ammatiltaan lastenkirjallisuuden tutkija ja itsekin kääntää kaunokirjallisuutta englannista liettuaksi, toi jostain IBBY-kongressista (International Board on Books for Young People) Sinikka ja Tiina Nopoloiden Heinähattu ja Vilttitossu -kirjan, jolla aloitin kirjallisuuden kääntämisen. Ajattelin alussa, että lastenkirjallisuus olisi hyvää harjoitusta ennen kuin ryhtyisin ”oikeaksi” aikuisten kirjallisuuden kääntäjäksi, mutta pikkuhiljaa (isäni tavoin) rakastuin lastenkirjallisuuteen, ennen kaikkea suomalaiseen, joten olen työskennellyt lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa jo yli 10 vuotta. Kiinnostusta varmasti riittää vielä joksikin aikaa, kun kotona on neljä nuorta lukijaa!
Helsingissä opiskellessani kävin myös viron kielen kursseilla. En valitettavasti oppinut sitä ”kunnolla”, mutta kuitenkin se verran, että pystyn kääntämään lasten kirjoja sanakirjan avulla.
Kääntämisen ilot ja haasteet:
Huumori ja sanaleikkien kääntäminen tuottaa eniten päänvaivaa, mutta myös paljon iloa, kun toimiva vastine löytyy.
Toivekäännöksiäni:
Lisää Timo Parvelan tuotantoa, Hannele Huovia, Hannu Mäkelää… Olen juuri saanut valmiiksi Emmi Itärannan Teemestarin kirjan käännöksen – todella mukaansatempaava teos, miellyttävä kääntäjän kannalta ja toivon, että myös liettualaiset lukijat nauttivat siitä.
Käännösten vastaanotto Liettuassa:
Oli mukavaa saada tieto kaupungin kirjastoista, että minun kääntämiäni lastenkirjoja luetaan paljon ja ahkerasti. Muistan vielä, kun muutama vuosi sitten eräs tuntematon nainen sanoi minulle Vilnan kirjamessuilla, että tykkää kovasti minun kääntämistäni kirjoista. Se lämmitti sydäntä ja rohkaisi jatkamaan työtäni.
Viltarė Mickevičienė on vuonna 2006 saanut IBBY:n Liettuan osaston Parhaan lastenkirjan käännös -palkinnon Nopoloiden Heinähattu ja Vilttitossu sekä Heinähattu, Vilttitossu ja Littosten riiviö -kirjojen liettuannoksistaan.
Mickevičienėn käännöksiä voi hakea käännöstietokannassamme.
