Kirjakaupan paluu?
Jos uutisotsikossa esiintyy sana ”kirjakauppa”, sitä seuraavaa verbiä ei tarvitse lukea, sillä aivot jäsentävät sen automaattisesti. ”Suljetaan”, ”lakkautetaan”, ”lopettaa toimintansa”…
Tähän totuttiin viime vuosikymmenellä, kun painettujen kirjojen myynnin voimakas lasku ravisteli perinteisten kirjakauppojen toimintatapoja. Suomessa viikate niitti maakuntakeskusten yksityisiä kirjakauppoja, mutta myös aikoinaan Pohjoismaiden suurimmaksi kirjakaupaksi kasvanut, Helsingin keskustassa sijaitseva Akateemisen kirjakaupan lippulaivamyymälä kutistui varjoksi entisestään.
Viime aikoina trendi on ollut kääntymässä. Syyskuun lopulla Helsingin keskustaan avautunut Rosebud Sivullinen -kirjakauppa on houkuttelevaa nähdä fyysisen kirjan ja kirjakaupan paluun symbolina.
Rosebud Sivullinen -kaupassa saatavilla oleva nimikemäärä nousee syksyn aikana 40 000 kappaleeseen, mikä tekee siitä alallaan Suomen laajimman. Kauppa aikoo järjestää tapahtumia useita kertoja viikossa läpi vuoden, ei vain syksyn ja joulun sesonkiaikoina.
Rosebud nojaa yleiseen kirjallisuuteen, jonka myynti kirjakaupoissa on pysynyt pirteänä.
Itsenäinen toimija
Suomessa kirjojen vähittäiskauppa on keskittynyt kahden suuren kustantamoryhmän käsiin. Ylivoimaisesti suurin on Suomalainen kirjakauppa, joka kuuluu samaan konserniin kuin Otava-kirjankustantamoryhmä useine imprinteineen. Suomalaisen kirjakaupan liikevaihto on reilut sata miljoonaa euroa, ja sillä on kuutisenkymmentä myymälää ympäri Suomen.
Toinen suuri kustantamoryhmä Werner Söderström Osakeyhtiö puolestaan on Bonnierin omistuksessa samoin kuin Suomen toinen useissa kaupungeissa toimiva kirjakauppaketju, viime vuosikymmenen aikana selvästi supistunut Akateeminen kirjakauppa. Bonnier omistaa myös Pohjoismaissa vahvan Adlibris-verkkokirjakaupan.
Rosebud sen sijaan on kustantamoriippumaton, kirja-alan yrittäjän Hannu Paloviidan projekti. Pääomansa kirjakauppojen perustamisen Paloviita sai myytyään perustamansa Like-kustantamon Otavalle 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sivullinen-lippulaivamyymälän lisäksi Rosebudiin kuuluu muutama pienempi myymälä.
Suomalaisten vuoro?
Skandinaavinen rikoskirjallisuus on osoittautunut pitkäkestoiseksi trendiksi. Trendin aloittaneet ruotsalaiset rikoskirjailijat ovat saaneet rinnalleen norjalaisia, tanskalaisia ja islantilaisia tekijöitä, mutta vasta korona-aika tuntuu merkinneen suomalaisen rikoskirjallisuuden laajamittaista esiinmarssia.
Antti Tuomainen on jo usean vuoden ajan saanut kansainvälistä arvostusta omaperäisen humoristisilla rikosromaaneillaan. Max Seeckin tyylipuhtaat trillerit ovat nostaneet kirjailijan kansainvälisille bestseller-listoille. Leena Lehtolaisen ja Matti Röngän kaltaiset tekijät edustavat jo Skandi-rikosbuumin alkuvaiheissa kansainvälistyneitä kirjailijoita.
He ovat saaneet rinnalleen koko joukon tuoreita, vasta muutaman teoksen kirjoittaneita ja saman tien kansainvälisille markkinoille päässeitä kirjailijoita. Arttu Tuominen kirjoittaa trilleribuumissa virkistävän perinteistä poliisiromaania, Elina Backman yhdistää trilleriä viihdyttävään romanssitarinaan, Martta Kaukosen esikoisromaani puolestaan edustaa psykologista trilleriä.
Kustantamon trillerikilpailun kautta esiin tullut A. M. Ollikainen ei ole kirjailijana debytantti, sillä nimimerkki koostuu avioparista Aki ja Milla Ollikainen. Aki Ollikainen on kirjoittanut kriitikoiden kehumaa ja arvostettua kirjallista kaunokirjallisuutta. Hänen romaaninsa Nälkävuosi (White Hunger, kääntäneet Emily Jeremiah & Fleur Jeremiah) ylsi vuonna 2016 Man Booker International -palkinnon pitkälle listalle. Milla Ollikainen on kirjoittamisen ammattilainen, joka toimittajantyönsä ohella on kirjoittanut aiemmin kolme trilleriä. Pariskunnan yhteinen esikoisteos Kontti kytkeytyy tietoisesti Nordic Noir -perinteeseen. Sen käännösoikeudet myytiin tusinaan maahan jo ennen alkuteoksen ilmestymistä.
Suomen kirjallisuusviennin arvo ei romahtanut pandemiasta huolimatta, vaan ylsi mittauskauden toiseksi parhaimpaan tulokseen 2020. Lisätietoja lehdistötiedotteessa ja Kirjallisuusviennin arvo 2020 -selvityksen raportissa: https://fili.fi/kirjallisuusviennin-arvo-ei-romahtanut-pandemiasta-huolimatta/
Storytel osti Aulan
Kustantamokaupat jatkuivat, kun ruotsalainen ääni- ja e-kirjapalvelu Storytel osti vain viisi vuotta sitten perustetun Aula & Co -kustantamon. Jo aiemmin Storytel oli ostanut perinteisiin suuriin suomalaiskustantamoihin kuuluneen Gummeruksen.
Aula & Co:n kustantajilla Niko Aulalla ja Nora Varjamalla on pitkä kokemus suomalaisesta kustannusmaailmasta. Kustantamo on onnistunut haistamaan esimerkiksi holokaustikirjallisuuden (Heather Morris) ja Lucia Berlinin uuden tulemisen.
Storytel on kustantamoiden ostamisen lisäksi perustanut Suomeenkin oman toimituksen. Storytel julkaisee oman brändinsä alla vain palvelun omille käyttäjille saatavilla olevia kirjoja. Osin Storytelin rekrytointienkin myötä suomalaiskustantamoissa on tapahtunut henkilökiertoa editoreiden vaihtaessa talosta toiseen.
Toimittaja Karo Hämäläinen
Edellinen katsaus:
Suomen kirja-alan uutiskatsaus / tammikuu 2021