Tänään julkistetaan ensimmäinen yhteispohjoismainen selvitys, jossa mitataan kirjallisuusviennin tuloja ja käännössopimusten määrää. Tuoreen selvityksen mukaan kirjallisuusviennin tulot olivat Suomessa vuonna 2024 noin 3,3 miljoonaa euroa. Yhteispohjoismainen kirjallisuusviennin arvo oli noin 78,5 miljoonaa euroa.
Selvityksen avulla haluttiin nähdä, miltä kunkin mukana olevan maan kirjallisuusvienti näyttää osana laajempaa pohjoismaista kontekstia. Selvityksestä vastaavat pohjoismaiset kirjallisuusviennin asiantuntijaorganisaatiot Danish Arts Foundation, FarLit – Literature from the Faroe Islands, FILI – Finnish Literature Exchange, Icelandic Literature Center, NORLA – Norwegian Literature Abroad ja Swedish Arts Council/Swedish Literature Exchange. Kirjallisuusviennin arvokyselyn on toteuttanut ulkopuolinen asiantuntija La&La Creative Agency.
Suomessa selvityksestä vastaa Kirjallisuuden vientikeskus FILI, joka on teettänyt kotimaisen kirjallisuusviennin arvoselvitystä jo vuodesta 2011 alkaen. FILIn johtaja Tiia Strandén iloitsee siitä, että pitkään suunnitteilla ollut yhteispohjoismainen analyysi kirjallisuusviennin arvosta on vihdoin saatu toteutettua.
”On tärkeä ymmärtää, miten kirjallisuusvienti toimii eri Pohjoismaissa ja miten kukin maa voi kehittää omaa kirjallisuusvientiään jatkossa.”
Suomalaisesta kirjallisuudesta tehtiin viime vuonna yhteensä 588 käännössopimusta. Selvityksen mukaan kirjallisuusviennin tuloja tilitettiin laajasti eri genreistä. Lähes puolet tuloista saatiin lasten- ja nuortenkirjallisuudesta.
”On hienoa, että Suomessa julkaistaan niin monimuotoista kirjallisuutta, joka kiinnostaa maailmallakin. Suomalaisten lasten ja nuorten kirjojen monipuoliset, usein rohkeat teemat puhuttelevat laajasti kansainvälisestikin. Myös kirjallinen kaunokirjallisuus ja kasvava kaupallinen genre kiinnostavat”, analysoi Tiia Strandén.
Helsinki Literary Agencyn toimitusjohtaja ja kirjallisuusagentti Viivi Arela pitää positiivisena signaalina sitä, että viihdyttävän genrekirjallisuuden lisäksi kirjallinenkaan proosa ei näinä muutoksen aikoina pelota ulkomaisia kustantajia.
”Meidän työssämme käy selväksi, että suomalainen kirjallisuus kiinnostaa maailmalla koko ajan enemmän. Iida Turpeisen Elollisten ja Pirkko Saision Helsinki-trilogian menestys osoittaa, että suomalaisella kirjallisuudella on kaikki mahdollisuudet näkyä kansainvälisesti osana maailmankirjallisuutta.”
Bonnier Rights Finlandin kirjallisuusagentti Toomas Aasmäe toteaa, että on todella arvokasta saada ensimmäistä kertaa selkeä pohjoismainen kokonaiskuva kirjallisuusviennistä.
”Meille vuosi 2024 oli tärkeä: uusien käännössopimusten myötä muun muassa Satu Rämön Hildur-sarja on yksi Pohjoismaiden nopeimmin kasvavista kirjasarjoista ja pian saatavilla 27 kielialueella. Sarjan kansainvälinen kehitys tukee sekä muiden suomalaiskirjailijoiden mahdollisuuksia että kirjallisuusviennin kasvua. FILIn pitkäjänteinen työ on ollut olennainen osa tätä kehitystä”, Aasmäe sanoo.
”Suomen kieli on tietysti aina erityisasemassa, se on niin harvinainen verrattuna skandinaavisiin kieliin, joita osaavia kääntäjiä on huomattavasti enemmän”, jatkaa Tiia Strandén FILIstä.
FILIssä onkin jo pitkään panostettu kääntäjien täydennyskoulutukseen ja mentorointiohjelmiin.
FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan viime vuonna ilmestyi 447 suomalaisen kirjallisuuden käännöstä 43 kielellä. Keskimäärin ulkomailla ilmestyy vuosittain 400–450 käännöstä suomeksi, suomenruotsiksi tai saameksi kirjoitetusta, alun perin Suomessa julkaistusta kauno- ja tietokirjallisuudesta sekä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta.
Lisätiedot: johtaja Tiia Strandén, puh. 040 582 0975,
Ensimmäinen yhteispohjoismainen selvitys kirjallisuusviennin arvosta vuodelta 2024 löytyy täältä.
Tilastotietoa Suomen kirjallisuuden käännöksistä löydät täältä.