Suomen kirjallisuusviennin markkina-arvo on noussut vuodesta 2011 lähtien yhteensä n. 150 % ja vakiintunut samalla pysyvästi korkeammalle tasolle tavoitteiden mukaisesti.
Tämä käy ilmi Kirjallisuuden vientikeskus FILIn tilaamasta selvityksestä, jolla on seurattu kirjallisuusviennin arvon kehitystä vuodesta 2011 vuoteen 2018. Nyt päättyvä selvitys on ollut alalla ensimmäinen laatuaan ja se antaa varovaista kuvaa kirjallisuusviennin taloudellisista vaikutuksista.
Selvityksessä mitattu viennin kokonaisarvo, vuonna 2018 n. 3,14 miljoonaa, on vain osa totuutta, sillä useita ulkomailla hyvin menestyneitä kirjailijoitamme, kuten Pajtim Statovcia, Sofi Oksasta ja Rosa Liksomia, edustaa ulkomainen agentuuri, joiden luvut eivät näy kotimaisessa selvityksessä. Luku on siis todellisuudessa mahdollisesti vähintään kaksinkertainen.
Tuloksissa huomionarvoista on englanninkielisen markkina-alueen nousu ykkössijalle. Sen eteen ovat sekä kotimaiset agentit ja kustantajat että FILI tehneet päämäärätietoisesti töitä, sillä englanninkieliset kirjamarkkinat ovat merkittävät mittakaavansa ja lukijamäärän ja tämän myötä taloudellisen vaikutuksensa vuoksi. Ne ovat myös olleet perinteisesti hyvin haastavat käännetylle kirjallisuudelle, mutta alkaneet avautua viime vuosina, mikä on hyödyttänyt myös suomalaista kirjallisuutta.
Toinen maailmalla nähtävä ja kotimaisen selvityksen vahvistama trendi on tietokirjallisuuden nousu, erityisesti niin kutsuttu kertova tietokirjallisuus. Selvityksemme luvut ovat suhdanneherkkiä, mutta osoittavat silti, että myös tietokirjallisuudellamme on menestysmahdollisuuksia ulkomailla.
Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää: rojaltien euromääräinen kasvu kielii siitä, että ala on muuttumassa oikeaksi vientityöksi.
Kirjallisuusviennin pullonkaula ei Suomen kohdalla ole kirjallisuus ja sen laatu, vaan pienen kielialueen kohdalla ammattitaitoiset kääntäjät sekä käännösoikeuksia myyvät agentuurit. Kääntäjiä on koulutettu eri kielialueille lisää ja FILI tukee myös kääntäjien keskinäistä verkostoitumista ja ammatillista koulutusta. Kirjallisuusagentuureja on tullut lisää, joskin ulkomaiset agentuurit siis osaltaan paikkaavat tätä puutetta.
”Nykytilanne näyttää oikein hyvältä, mutta tilan ylläpitäminen vaatii kaikilta toimijoilta aktiivista sitoutumista ja satsaamista vientiin. Nyt on hyvä hetki hengähtää ja miettiä, mitä haluamme kirjallisuusvienniltämme jatkossa,” pohtii Kirjallisuuden vientikeskuksen johtaja Tiia Strandén.
Kirjallisuuden vientikeskus FILI on tilannut ulkopuoliselta selvittäjältä (Media Clever) pitkittäisseurantaa, jolla on selvitetty kirjallisuusviennin kehitystä. Käännekohtana kirjallisuusviennissä oli vuoden 2014 Frankfurtin kirjamessut, joilla Suomi oli teemamaana. Sen ympärillä oli viisivuotinen hanke kirjallisuutemme kansainvälistämiseksi, ja samalla kirjallisuusviennin arvon taloudellista kehitystä alettiin seurata. Nyt on valmistunut selvityksen 2011–2018 viimeisen vuoden osuus. Jatkoa varten käynnistetään loppuvuodesta kokonaan uusi selvitys.
Lisätietoja antaa:
Tiia Strandén, johtaja, Kirjallisuuden vientikeskus FILI
p. +358 (0)40 5820 975 /
