Tieni kääntäjäksi:

Tykkäsin käännöstehtävistä jo lukiossa, mutten vielä siinä vaiheessa harkinnut kääntäjän uraa. Lukion jälkeen opiskelin Budapestissä Eötvös Loránd -yliopistolla, missä minulla oli kaksi pääainetta: Englannin ja Suomen kieli ja kulttuuri. Suomen linjan valitsin itse asiassa hetken mielijohteesta, ilman mitään perusteellisempaa tietoa Suomesta, mutta tutustuttuani suomalaiseen kirjallisuuteen huomasin, että se olikin hyvä valinta.

Heti valmistuttuani 2006 hain silloisen suomen kielen lehtorimme Virpi Masosen ehdotuksesta FILIn kääntäjäharjoittelijaksi, ja FILIssä viettämäni puolen vuoden aikana päätin, että haluan Suomen kirjallisuuden unkarintajaksi. Päätökseeni vaikuttivat FILIssä saamani virikkeet sekä voimakas halu jakaa parhaita lukukokemuksia, eli antaa suomea-ei-osaaville unkarilaisille mahdollisuus tutustua erinomaisiin suomalaisiin kirjoihin.

Kääntäjänurani lähti liikkeelle 2007, jolloin entinen suomalaisen kirjallisuuden opettajani, Ildikó Sirató sekä suomalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden tutkija ja kääntäjä Johanna Domokos ehdottivat minua lasten- ja nuortenkirjoihin erikoistuneelle Cerkabella-kustantamolle kääntäjäksi. Ensimmäisenä unkarinnoksenani ilmestyi Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun oudot kojeet.

Toive- tai lempikäännöksiäni:

Lempikäännöksiä minulla on useampikin. Niihin kuuluvat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat. Mutta ykköspaikalla on yleensä aina se, joka minulla kulloinkin on työn alla.

Toisaalta teos, jonka kääntämisestä olen kaikkein ylpein, on Katja Ketun Kätilö. Se oli hyvinkin haastava, mutta – romaanin kirjallisten ansioiden ohella – osittain juuri sen takia mielenkiintoinen työ. Toivelistallani on mm. Mikko Rimmisen Pussikaljaromaani, jonka huumorista ja kielileikittelystä pidän kovasti. Kääntäisin mielelläni myös Juha Itkosen kirjoja, esimerkiksi romaanit Anna minun rakastaa enemmän ja Hetken hohtava valo.

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Suomesta unkariin kääntäessä yhtenä haasteena on löytää virkkeiden oikea rytmi. Suomenkielisissä kirjoissa käytetään usein lyhyitä virkkeitä, jotka samanmuotoisina saattavat kuulostaa liian yksinkertaisilta, katkonaisilta unkariksi. Myös verbit, jotka kuvaavat samalla sekä toimintaa että ääntä, ovat joskus haasteellisia.

Kivointa on miettiä, miten käännöksessä voi välittää kielileikit. Varsinkin Tatu ja Patu -kirjoissa, joissa sanaleikit syntyvät usein tekstin ja kuvan yhteispelistä, eikä kuvia voi muunnella kääntämisen tarpeiden mukaan.

Pidän myös eri alojen sanastojen kartoittamisesta – sellaisia olivat esimerkiksi hiustenpidennyksen ja kohdunvuokrauksen aihepiirit Sofi Oksasen Normassa.

Suomalainen kirjallisuus Unkarissa:

Suomalaisen kirjallisuuden kääntämisellä on Unkarissa pitkät perinteet, jotka ulottuvat 1800-luvun lopulle asti. 1990-luvun alussa markkinatalouteen siirtymisen yhteydessä myös kirjamarkkinat järjestyivät uudelleen, minkä johdosta suomalainen kirjallisuus jäi muutamaksi vuodeksi taka-alalle. 1990-luvun ja 2000-luvun alun aallonpohjan jälkeen viimeisen noin 10 vuoden ajan on taas säännöllisesti julkaistu suomalaisia kirjoja. FILIn toiminta kirjallisuuden vientiorganisaationa ja sen tarjoamat käännöstuet ovat vaikuttaneet tähän ratkaisevasti.

Nousu lähti liikkeelle varsinkin lasten- ja nuortenkirjojen puolelta, esimerkiksi Timo Parvelan kirjoilla ja yllä jo mainitulla Tatu ja Patu -sarjalla on Unkarissakin innokkaita ja uskollisia faneja sekä lasten että aikuisten parissa.

Nykyään voi jo sanoa, että viime vuosien palkitut tai muuten esille nostetut suomalaiset (proosa)kirjat julkaistaan ennemmin tai myöhemmin myös unkariksi. Eniten huomiota Unkarissa on saanut Sofi Oksanen, joka vierailikin täällä mm. 2014, jolloin hän oli Budapestin kansainvälisten kirjamessujen kunniavieraana ja sai Budapest-palkinnon.

Laura Bábalta on viimeksi ilmestynyt syksyllä 2016 Sofi Oksasen Norma. Seuraavaksi julkaistaan Katja Ketun Yöperhonen (Gondolat), Ari Turusen Ettekö te tiedä, kuka minä olen (Typotex) sekä Reetta Niemelän ja Salla Savolaisen Ystäväni Uljas (Cerkabella). 

Laura Bában käännöksiä voi hakea käännöstietokannasta.