Tiemme kääntäjiksi:

Saavuimme Suomeen 80-luvulla jatko-opiskelijoina arkkitehtimieheni kanssa. Opiskelin itse taidehistoriaa. Olimme ehtineet asua Suomessa vasta muutaman vuoden ajan, kun tutustuimme Suomen kansalliseepokseen Kalevalaan. Sen runouteen syventyessä meitä havahduttivat erityisesti yhtäläisyydet Elias Lönnrotin ja iranilaisen kansallisrunoilija Ferdowsin välillä: molemmat olivat elämäntyöllään elvyttäneet oman kotimaansa kieltä ja kulttuuria keräämällä kansallista runotta yksiin kansiin.

Unelmaksemme muodostui kääntää ja esitellä tämä kiehtova eepos persiankieliselle yleisölle.

Kuinka ollakaan, vuoden 1994 tienoilla havahduimme olevamme keskellä mittavaa, kunnianhimoista käännösprojektia: koko Kalevala suomen kielestä suoraan farsiksi alkuperäisessä runomitassa. Käännöstyö tehtiin pääasiallisesti vapaa-aikana, mutta kuitenkin täysipäiväisenä, kahden ihmisen työpanoksena muun arjen ja perheenkasvatuksen keskellä. Saimme urakan valmiiksi vuonna 1998.

Ajauduimme kääntäjiksi sattumalta, mutta veimme työn päätökseen määrätietoisesti ja intoa puhkuen. Antoisa kokemus vaikutti urakehitykseenikin myönteisesti, olen jälkeenpäin toiminut oikeustulkkina asuessani Kanadassa.

Suomalaisen kirjallisuuden asema Iranissa:

Osa suomalaisista klassikkoteoksista tunnetaan Iranissa varsin hyvin. Waltaria voi löytää vaatimattomistakin kirjakaupoista. Kalevala sai Iranissa lämpimän vastaanoton. Myös uudelle painokselle olisi todennäköisesti kysyntää. Jos ja kun teos saa uuden julkaisun, voi Kalevala löytää tiensä myös rajanaapureiden farsinkielisiin piireihin.

Kääntämisen ilot ja haasteet:

Kääntäjän työ vaatii kovaa kuria ja suunnitelmallisuutta. Valmis käännöstyö on itsessään huikea saavutus, mutta suurta iloa on tuonut etenkin farsin, oman kotikielen tuntemuksen syventyminen Kalevalaa työstäessä. Työparina työskennellessä olemme voineet tukeutua toisiimme. Lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta saimme arvokasta tukea ja Kalevala-seuran kunniajäseninä saimme mahdollisuuden ystävystyä kansainväliseen kääntäjäkollegioomme.

Toive- ja lempikäännöksemme:

Viihdymme erityisesti historiallisten romaanien parissa. Myös miehelläni on samanlainen maku, minkä takia yhteistyömme on toiminut niin saumattoman hyvin. Lempiteoksiin kuuluu Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Myös Sofi Oksasen Puhdistuksen soisin nähdä julkaistuna farsin kielellä, mikäli kirjaa ei ole vielä käännetty.

Meille molemmille on tuonut suunnatonta iloa toimia suomalaisen kirjallisuuden helmien kääntäjinä ja kulttuurin sanansaattajina.

Mercedeh Khadivar Mohsenin ja Mahmoud Amir Yar Ahmadin käännöksiä voi hakea käännöstietokannasta.