Kuukausimaksupalvelut ovat muuttaneet kuluttajien käyttäytymisen – Kirjamyynnin kasvu jäi digin varaan
Suomalaisten kustantamoiden yleisen kirjallisuuden myynti kasvoi viime vuonna kymmenen prosenttia ja kohosi vertailukelpoisen tilastohistorian ennätykseen. Kasvu tuli täysin digitaalisista julkaisuista, joiden myynti kasvoi 29 prosenttia. Painettujen kirjojen myynti pysyi edellisvuoden tasolla.
Kirjallisuuden digisiirtymä on tapahtunut Suomessa nopeasti ja merkittävästi. Sähköiset julkaisut muodostavat jo 42 prosenttia yleisen kirjallisuuden myynnistä euroissa mitattuna.
Viime vuosien muutoksesta hyvän kuvan antaa vuosien 2017 ja 2021 vertaaminen. Vuodesta 2017 suurten kustantamoiden yleisestä kirjallisuudesta saamat myyntitulot ovat kasvaneet 55 prosenttia. Samalla ajanjaksolla painettujen kirjojen myyntitulot ovat laskeneet 11 prosenttia.
Vielä suurempi muutos on ollut kuluttajien käyttäytymisessä. Jokaista painettua kirjaa kohden viime vuonna myytiin lähes kaksi digitaalisessa muodossa olevaa kirjaa eli joko ääni- tai e-kirjaa. Tätä selittää kuukausimaksullisten ääni- ja e-kirjapalveluiden suuri suosio.
Kuukausimaksullisten palveluiden voittokulun jatkuessa ja sen seurauksena yksittäiskappaleina myytävien ääni- ja e-kirjojen määrä ja niistä saadut eurot laskivat selvästi edellisvuoteen verrattuna.
Viime vuonna Suomessa myydyistä äänikirjoista 97 prosenttia myytiin kuukausimaksupalveluiden kautta ja vain kolme prosenttia yksittäiskappaleina. Koska yksittäiskappaleiden keskimääräinen myyntihinta on korkeampi kuin kuukausimaksupalveluiden kautta myytävien äänikirjojen, yksittäiskappaleiden osuus äänikirjojen myyntieuroista oli korkeampi, kuitenkin vain viisi prosenttia.
Tilastojen mukaan kuukausimaksupalveluille myydyistä äänikirjoista suomalaiset kustantamot saivat keskimäärin 2,40 euroa ja e-kirjoista 3,40 euroa. Yksittäiskappaleina myydyistä e- ja äänikirjoista kustantamojen saama tulo oli keskimäärin neljän euron paremmalla puolen. Painetuista kirjoista kustantamot saivat keskimäärin 10,30 euroa kappaleelta.
Jokailtainen satu myyntiykkönen
Digitaalisten kirjojen myyntimäärät eivät ole sikäli vertailukelpoisia painettujen kirjojen myyntimäärien kanssa, että kuukausimaksupalveluissa kuluttaja saattaa ”ostaa” saman kirjan useita kertoja. Ilmiö näkyy myös myydyimpien kirjojen listalla.
Kaikki formaatit huomioon ottavalla listalla viime vuoden myydyin kirja Suomessa oli Carl-Johan Forssén Ehrlinin Kani joka tahtoi nukahtaa, jota myytiin yhteensä 130 000 kappaletta. Kirja on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2015, eikä painettua kirjaa löydy kirjakaupoista. Ohuen iltasatukirjan menestys pohjautuukin äänikirjamyyntiin. Kirjan uskolliset fanit haluavat kuulla tarinan ilta toisensa perään.
Kaikki formaatit yhteen laskevalla listalla menestyivät erinomaisesti Delia Owenssin Suon villi laulu, Lucinda Rileyn Kadonnut sisar sekä lasten vitsikirjat.
Kotimaisten teosten ykkönen oli stand up -koomikko Ismo Leikolan yhdessä entisen vaimonsa kanssa kirjoittama Suo, kuokka ja Hollywood, jossa Yhdysvalloissa asuvat Leikolat vertailevat suomalaista ja yhdysvaltalaista kulttuuria. Ismo Leikolan itsensä lukema äänikirja on kuin monituntinen stand up -keikka. Kotimaisen proosan ykkönen oli koreografi Hanna Brotheruksen naiseutta omakohtaisen oloisesti tarkasteleva esikoisromaani Ainoa kotini. Kaikki nämä kirjat menestyivät erityisesti äänikirjoina.
Painettujen kirjojen myyntiykkönen oli tuttuun tapaan Ilkka Remeksen trilleri, jota seurasi Enni Mustosen viihderomaani. Myyntilistan kolmanneksi ja neljänneksi kohosivat Finlandia-ehdokkaana ollut Rosa Liksomin Väylä ja palkinnon voittanut Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto.
Niitä enemmän myytiin suosituimpia lasten kuvakirjoja, esimerkiksi Aino Havukaisen ja Sami Toivosen uusinta Tatua ja Patua sekä Mauri Kunnaksen Kuka kaappasi auringon? -kirjaa.
Tietokirjoista painettuna hyvin kävivät kaupaksi kotimaisten laulajien elämäkerralliset teokset.
Werner Söderström juhli euroja, Otava palkintoja
Werner Söderström Osakeyhtiö, joka on toinen suurista Suomessa toimivista kustantamoryhmistä, hehkutti liikevaihtonsa kasvaneen viime vuonna peräti 30 prosentilla. Kasvusta suunnilleen puolet tuli epäorgaanisesti, sillä Werner Söderström osti niin jyväskyläläisen tietokirjoihin erikoistuneen Docendon kuin helsinkiläisen Minerva-kustantamon aivan vuoden 2020 lopussa. Docendon mukana tuli myös dekkareihin erikoistunut CrimeTime.
Werner Söderström Osakeyhtiöön kuuluvat kahdeksan kustantamoa ovat onnistuneet poimimaan äänikirjoina hiteiksi noussutta aikuisten kaunokirjallisuutta. Bonnierin omistaman kustantamoryhmän nimiä ovat esimerkiksi suomennetun kaunokirjallisuuden puolella Delia Owens ja Lucinda Riley ja kotimaisen kaunokirjallisuuden listoilla Hanna Brotherus ja Ilkka Remes.
Suomen tärkein kirjallisuuspalkinto, Finlandia, puolestaan oli toisen suuren suomalaisen kustantamon Otavan juhlaa. Otava-kustantamoryhmän julkaisemat kirjat voittivat palkinnon kaikissa kolmessa kategoriassa.
Aikuisten kaunokirjallisuudessa voittaja oli Jukka Viikilän romaani Taivaallinen vastaanotto, lasten- ja nuortenkirjallisuudessa Anne-Maija Aallon nuortenromaani Mistä valo pääsee sisään ja tietokirjallisuudessa säveltäjä Osmo Tapio Räihälän musiikkiesseeteos Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa.
Karo Hämäläinen, toimittaja
