Valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto Maima Grīnbergalle

Kuva/photo: Heli Sorjonen

Grīnberga on kääntänyt ennätysmäiset 100 kirjaa latviaksi

Valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon saa tänä vuonna Maima Grīnberga (s. 1969), joka on kääntänyt ansiokkaasti suomalaista kirjallisuutta latviaksi. Vuodesta 1975 asti jaettu palkinto on arvoltaan 15 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää kääntäjäpalkinnon vuosittain Kirjallisuuden vientikeskus FILIn esityksen pohjalta.

27 vuoden aikana Grīnberga on ehtinyt kääntää ennätysmäiset 100 kirjaa: yli 40 kirjaa suomesta latviaksi ja noin 60 kirjaa virosta latviaksi. Vuonna 1996 uransa aloittanut Grīnbergakuuluu arvostetuimpiin kirjallisuuden kääntäjiin, jolla on laajat asiantuntijaverkostot niin Latviassa kuin Suomessa. Hänen julkaisulistallaan on yhtä lailla suomalaista kaunokirjallisuutta kuin myös lasten- ja nuortenkirjallisuutta, tietokirjoja ja näytelmiä.

Kääntäjien työ on merkittävää. Se on hyvä esimerkki siitä, miten koko ketjun tulee olla kunnossa, jotta suomalainen kirja matkaa maailmalle ja päätyy muissa maissa lukijoiden luettavaksi. Hallitus haluaa vahvistaa kulttuurialan kansainvälistymistä. Kirjallisuus toimii erinomaisena esimerkkinä alasta, jota luovien alojen kasvustrategia tukee”, sanoo ministeri Sari Multala.

Opiskeltuaan pari vuotta latvialaista filologiaa Riiassa Maima Grīnberga vaihtoi Tarton yliopistoon virolaisen filologian pariin.

Opetusohjelmassa oli myös ’pakkosuomi’, johon rakastuin silmittömästi matkustaessani ensimmäistä kertaa Georg Ots -laivalla Helsinkiin ja kuullessani puliukkojen kiroilevan.

Suomenkieliseen kirjallisuuteen hän tutustui kansainvälisellä kesäkurssilla Kuopiossa 1990-luvun alussa. Opettaja Marja-Leena Miettinen suositteli opiskelijalle viittä kirjaa. Rosa Liksomin ja Pentti Saarikosken tekstit veivät heti mennessään.

Lähes jokaisella kirjalla on omat kysymyksensä. Ja haasteensa. Kääntäjänä eniten miettimistä, kokeilua ja vaivaa ovat vaatineet kirjat, joissa kirjailija on käyttänyt sekä kirjakieltä että murretta, kuten Rosa Liksomin teksteissä, Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa ja Katja Ketun Kätilössä, sekä kirjat, joissa kieli on erityisasemassa, kuten Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanissa, sanoo Grīnberga.

Hän muistaa yhä elävästi sen, miten hienolta tuntui löytää oikea rytmi ja virtaus Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen käännökseen.

”Olen tuntenut kiitollisuutta myös kääntäessäni Riitta Jalosen Kirkkaus-romaania ja Olli Jalosen kirjoja 14 solmua Greenwichiin ja Taivaanpallo. Johanna Sinisalon säkenöivistä teksteistä olen pitänyt hyvinkin paljon. Tätä voisi jatkaa ja jatkaa: Selja Ahava, Tommi Kinnunen, Katri Lipson, Riikka Pulkkinen, Emmi Itäranta, Kristina Carlson, Sinikka Nopola, Tiina Nopola, Aino Havukainen, Sami Toivonen ja kaikki muut – kiitos,” palkittu kääntäjä toteaa.

Parhaillaan Grīnberga kääntää kattavaa valikoimaa Eeva-Liisa Mannerin runotuotannosta sekä Osmo Tapio Räihälän Finlandia-palkittua tietokirjaa Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa. Seuraavana vuorossa on Riikka Pulkkisen Lumo-romaani.

Kaiken oppimani ja kaikki käsitykseni kääntämisestä olen omaksunut kääntäessäni, pohdiskeluissa kollegoiden ja kielentoimittajien kanssa. Yksi tärkeimmistä oivalluksista on ollut se, kuinka kontekstisidonnaista kaikki on. Jokainen uusi kirja on uusi maailma omine mahdollisuuksineen ja pelisääntöineen.

Lisätiedot, haastattelu- ja kuvapyynnöt: viestintäpäällikkö Hannele Jyrkkä, Kirjallisuuden vientikeskus FILI, puh. 040 5347 526, , www.fili.fi

FILI – Kirjallisuuden vientikeskus kansainvälistää kotimaista kirjallisuutta. FILI myöntää muun muassa käännös- ja painatustukia. FILI on perustettu vuonna 1977 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteyteen.